ESS: Padasjokelaisen nuorukaisen kivääristä kajahtaa – ”Tässä lajissa ei voi olla tyhmä”

ESS: Padasjokelaisen nuorukaisen kivääristä kajahtaa – ”Tässä lajissa ei voi olla tyhmä”

URHEILU 21.11.2019

Kivääriampuja Lauri Syrjä, 16, tähtää olympiatasolle rauhallisen esikuvansa tavoin. Kuluvan vuoden viisi SM-kultaa ja kaksi SE-tulosta eivät poikineet paikkaa nuorten maajoukkueeseen.

Padasjoen Maakeskessä asuva Lauri Syrjä edustaa Asikkalan Ampumaseuraa. Hän harjoittelee haminalaisen Marko Lepän vetämässä Leppa.fi-valmennustiimissä. Kuva: Juha Peurala

Vääksyn S-marketin kellarikerroksen uumenista kaikuu laukauksia. Rappusten alapäässä selviää, että terävää puhallusta muistuttava ääni on peräisin 16-vuotiaan Lauri Syrjän Walther LG400 Monotec -ilmakivääristä. Asikkalan Ampumaseuran nuori ja menestynyt kivääriampuja kohdistaa asettaan ennen pian alkavaa harjoitussessiota.

Samassa paikassa, Vääksyn ilma-aseradalla, Syrjä hurahti ammuntaharrastuksen lumoihin reilut kuusi vuotta sitten, kun AsAs:n puheenjohtaja Vilho Laakso oli saanut houkuteltua nuorukaisen mukaan ammuntakouluun.

– En ollut mitenkään erikoisen kiinnostunut lajista, mutta kävin huvin vuoksi treeneissä aina keskiviikkoisin, muistelee maalaismaisemissa Padasjoen Maakeskessä koko ikänsä asunut Syrjä.

Ensimmäinen ja toistaiseksi ainut seuratason harrastus muuttui astetta vakavammaksi, kun Lahden Ampumaseuran veteraaniampuja Tauno Lindström tuli mukaan ampumakoulun ohjaajaksi.

– Aloimme treenata kaksi kertaa viikossa ja huomasin, että tulokset alkoivat paranemaan. Myös kisoista tuli menestystä, joka lisäsi motivaatiota. En olisi varmastikaan tässä, jos en olisi saanut onnistumisen kokemuksia heti alussa, Syrjä toteaa.

Tähtääminen on tarkkaa hommaa. Ilmakivääriammunnassa kymmenen metrin päässä sijaitsevan maalitaulun kympin halkaisija on vain puoli millimetriä. Kuva: Juha Peurala

Hirven jalanjäljillä

Menestys on kulkenut Syrjän matkassa näihin päiviin asti. Kuluvan vuoden aikana padasjokelaisen palkintokaappi on täyttynyt peräti viidellä alle 16-vuotiaiden Suomen mestaruudella. Kolmen ilmakiväärillä ja kahden pienoiskiväärillä ammutun SM-kullan lisäksi meriittilistalle on kirjattu kaksi ikäluokan SE-tulosta.

– Urheiluammunnasta on tullut minun juttuni. Isäni on metsästänyt ja käy välillä hirvijahdissa, mutta minua se ei kiinnosta.

Omista esikuvistaan Syrjä nostaa esiin harjoitusleireillä ja kilpailureissulla tutuksi tulleen olympiahopeamitalisti Juha Hirven.

– Juha on kirjaimellisesti ampuja. Hän on rauhallinen ja tietää paljon asioista. Arvostan koko hänen olemustaan.

Syrjäkin haluaisi olla jonain päivänä olympiatason ampuja. Idolinsa tavoin myös Syrjän puheista ja eleistä paistaa ampujan tärkein ominaisuus: rauhallisuus.

– Pään pitää pysyä kylmänä tilanteessa kuin tilanteessa. Jos esimerkiksi kesken kilpailun tulee kotoa soitto, että sun talo palaa, niin täytyy pystyä keskittymään pelkästään seuraavaan laukaukseen. Pitää todeta luuriin, että teen nyt ensin tämän tärkeän suorituksen ja palaan sen jälkeen asiaan, naurahtaa Syrjä.

Kympin ympäristö on kulunut taas kerran puhki. Vääksyn ilma-aseradan maalitaulujen vaihtaminen sujuu Lauri Syrjältä käden käänteessä. Kuva: Juha Peurala

Tieto pitää sisäistää

Rauhallisuuden lisäksi huippuampujalta vaaditaan myös älyä. Omien suoritusten analysointi vaatii jatkuvaa pohdintaa.

– Tässä lajissa ei voi olla tyhmä. Tieto pitää pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman hyvin.

– Myös peruskestävyyden pitää olla tietyllä tasolla, jotta jaksaa tehdä pitkiä harjoituksia ja palautua niistä, Syrjä huomauttaa.

Kotimaisemissaan Syrjä harjoittelee omatoimisesti 3–5 kertaa viikossa. Harjoitusseuraa hän saa Tanhuvaaran urheiluopistolla järjestettävillä Ammunnan akatemia -leireillä.

Yhdellä harjoituskerralla kivääristä singahtaa keskimäärin 100–200 laukausta. Yhden treenisession kokonaiskesto vaihtelee kahdesta neljään tuntiin.

– Kroppa jaksaa tehdä harjoitukset samalla intensiteetillä läpi viikon, mutta mieli saattaa olla joskus väsynyt. Viimeisissä harjoituksissa homma voi mennä pelkäksi ”ammuskeluksi”.

Lauri Syrjän ampumapuku ja muut varusteet vievät tilaa noin jääkiekkokassillisen verran. Aseita hän kuljettaa omissa koteloissaan. Kuva: Juha Peurala

Ampumaliitto ei huolinut maajoukkueeseen

Syrjän valmennuksestaan vastaa Haminassa asuva Marko Leppä, jonka nelihenkiseen Leppa.fi-tiimiin padasjokelaislupaus valittiin elokuussa 2017.

– Se oli selkeä askel ammattimaisuuteen, koska kyseessä on menestynyt valmennustiimi Suomessa. Etävalmennus Markon kanssa on toiminut todella hyvin

Leppa.fi-tiimin kautta tulevat yhteistyökumppanit tukevat harrastusta taloudellisesti sekä lajitarvikkeiden, kuten patruunoiden, luotien ja ampumapukujen muodossa.

– Saan aina parhaat mahdolliset välineet käyttööni. Kilpakumppaneille ei voi antaa yhtään tasoitusta varusteissa, Syrjä toteaa.

Tiimiltä tukea kyllä tulee, mutta aivan samaa ei voi sanoa Suomen Ampumaurheiluliiton puolesta. Suomen mestaruuksista ja kovista tuloksista huolimatta Syrjää ei valittu lokakuussa mukaan SAL:n nuorten maajoukkueryhmään.

Valitsematta jättämistä perusteltiin nuorten kivääriampujien yleisesti heikolla tulostasolla sekä liiton taloudellisilla resursseilla.

– Valinta olisi seurannut jälleen seuraava askel uralla, mutta nyt se jäi ainakin toistaiseksi ottamatta. Ei tässä kuitenkaan itkemään ruveta vaan mennään eteenpäin.

Jo tulevana viikonloppuna edessä odottavat Budapestissä kisattavat Unkarin avoimet. Vuodenvaihteen molemmin puolin ajoittuvia EM-katsastus- ja arvokisoja lukuun ottamatta tulevaisuuden tähtäimet ovat vielä hämärän peitossa.

– Tässä hommassa pitää mennä päivä ja kausi kerrallaan. Suunnittelemme seuraavaa kautta vasta edellisen päättymisen jälkeen. Tietenkin aina pitää olla joku tavoite, minkä eteen on valmis tekemään töitä, Syrjä päättää.Kuka?

Lauri Syrjä

Syntynyt 26. kesäkuuta 2003 Padasjoella.

Asuu Padasjoen Maakeskessä. Perheeseen kuuluvat isä, äiti ja kolme veljeä.

Opiskelee ensimmäistä vuottaan Padasjoen lukiossa.

Laji: Kivääriammunta.

Seura: Asikkalan Ampumaseura.

Valmentaja: Marko Leppä.

Aloitti ammuntaharrastuksen 10-vuotiaana AsAs:n ampumakoulussa.

Aleksi Sammalistoaleksi.sammalisto@ess.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *