Maaseudun Tulevaisuus: Metsästäjäliitossa on tällä hetkellä 145 000 jäsentä, enemmän kuin koskaan aiemmin – tavoite on nostaa määrä 175 000 jäseneen vuoden 2022 loppuun mennessä
Erä 08:00 Sari Penttinen
Liitto on nyt 100-vuotias. Vuosikymmenet ovat haastaneet monin tavoin. Toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan mukaan on myönteistä, että liitto on aina voittanut hankaluudet.
SANNE KATAINEN
Metsästäjäliitossa on tällä hetkellä 145 000 jäsentä, enemmän kuin koskaan aiemmin. Liiton kunnianhimoinen tavoite on nostaa jäsenmäärä 175 000 metsästäjään vuoden 2022 loppuun mennessä.
Viime vuosikymmenen aikana liiton yli 2 700 jäsenseuran metsästäjien määrä on kasvanut 6 000:lla.
Satavuotiaan Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg sekä toiminnanjohtaja Jaakko Silpola vakuuttavat, että Suomessa metsästetään sadankin vuoden päästä.
Muutoksen tuulina he näkevät, että metsästysmatkailu ja ulkomaisten metsästäjien määrä kasvavat tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos ja kasvillisuuden muuttuminen runsastuttavat riistakantaa, ja Suomeen tulee uusia lajeja Keski-Euroopasta.
Kun katsotaan kuluneita sataa vuotta, Hallenberg nostaa esiin, että koko liiton historian ajan metsästäjille on ollut hyvin tärkeää säännellä metsästystä nimenomaan riistan menestymisen näkökulmasta.
”Metsästäjät ovat vuosisatoja kantaneet huolta riistan hyvinvoinnista ja kantojen kehittymisestä. Jos ei ole kestäviä riistakantoja, ei ole metsästettävää eikä metsästystä. Se on hyvin vaikuttavaa ja antaa perusteet työllemme tänäänkin.”
Turvallisuusasiat ovat metsästyksestä puhuttaessa aina ajankohtaisia. Silpola kertoo, että liitto edisti esimerkiksi vaatimusta hirvenammuntakokeesta. Ensin se tarkoitti vapaaehtoisia harjoituksia ja vuonna 1959 pakollisia ammuntoja. Samalla otettiin käyttöön punainen hattu.
Liitto myötävaikutti merkittävästi myös siihen, että vuonna 1960 sorsajahdin aloitus siirrettiin puoleenpäivään, Silpola sanoo.
Monet perusperiaatteet ovat liitossa yhä samalla tavalla kuin sata vuotta sitten. Yksi näistä muuttumattomista päämääristä on toimiminen metsästyksen ja riistanhoidon hyväksi, toteaa Tuomas Hallenberg.
”Keinoina päämäärän saavuttamiseksi ovat erityisesti metsästysseurojen yhteistyön lisääminen ja uusien seurojen perustaminen metsästyksen kehittämiseksi.”
Uutta on Euroopan unionin sitova lainsäädäntö ja siihen vaikuttaminen. Myös ihmisten luontosuhde on muuttunut kaupungistumisen seurauksena, Hallenberg pohtii.
”Suhde on erilainen kuin pitkälti agraariyhteisöön kuuluneen maaseutuväestön, jolle elämä luonnossa ja luonnosta oli arkipäivää.”
Metsästyslainsäädäntöön vaikuttaminen on ollut tärkeä osa liiton työtä, ja sitä se on edelleen.
Silpola esittää, että esimerkiksi luonnonsuojelulakia tulisi päivittää niin, että metsästys olisi pääsääntöisesti mahdollista luonnonsuojelualueilla. ”Metsästys ei vaaranna luonnonsuojelutavoitteita.”
EU:ssa on jo hyväksytty laki lyijyhaulien kieltämisestä kosteikoilla ja soilla. Se on esimerkki kansainvälisestä sääntelystä, joka vaikuttaa merkittävästi metsästykseen.
”Seuraavaksi EU selvittää lyijyn käytön totaalikieltoa haulikon ja kiväärien patruunoissa. Tämä on merkittävä uhka ja ongelma sekä rataharjoittelussa että metsästyksessä”, Hallenberg toteaa.
Hän ottaa kantaa myös suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen ja muuhun poikkeusluvanvaraiseen poistamiseen.
”Erityisesti sutta koskevista poikkeusluvista valitetaan, ja oikeus määrää ne toimeenpanokieltoon. Lupaviranomaisten harkintavalta on koko ajan tiukentuneiden tulkintojen takia käytännössä menetetty. Tähän toimintamalliin on saatava muutos, jotta toimivalta palautuu asiassa viranomaisille.”
Vuosikymmenet ovat haastaneet Metsästäjäliiton monin tavoin. Jaakko Silpolan mukaan on myönteistä, että liitto on aina voittanut hankaluudet.
”On osoitettu, että tarvitaan liitto, joka tekee metsästäjien edunvalvontaa.”
Satavuotiaan liiton nykyiset vetäjät näkevät, että mitä suurempi osa kansalaisista ymmärtää ja harrastaa metsästystä, sitä helpompaa on metsästysasioiden hoitaminen tulevaisuuden Suomessa.
”Metsästäjät tarvitsevat edunvalvontaa. Ja uudet sekä nykyiset harrastajat tarvitsevat mahdollisuuksia ja luontevia väyliä harrastuksen monipuoliseen oppimiseen sekä yhteyden muihin metsästäjiin ja metsästysseuroihin.”
