Maaseudun Tulevaisuus: Sponsorien merkitys kasvaa urheilun rahoituksessa, kun Veikkauksen osuus vähenee – nyt yksi laji imee noin puolet urheilun yritystuesta

Maaseudun Tulevaisuus: Sponsorien merkitys kasvaa urheilun rahoituksessa, kun Veikkauksen osuus vähenee – nyt yksi laji imee noin puolet urheilun yritystuesta

Maaseudun Tulevaisuus saatavilla perjantaina 22.11.2019 - MTK

Sponsorien merkitys kasvaa urheilun rahoituksessa, kun Veikkauksen osuus vähenee – nyt yksi laji imee noin puolet urheilun yritystuesta

Ihmiset & kulttuuri 07:00

Aimo Vainio ja Kaijaleena Runsten

Monet lajit saavat tehdä kovasti töitä saadakseen näkyvyyttä ja tukijoita. “Ei ole itsestään selvää, että Veikkauksen putoava tuki korvautuisi yritysten euroilla”, sanoo ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja. JUKKA PASONEN

Huippu-urheilijan rahoitus kertyy usein pienistä puroista, sillä urheilun rahoituskuvio on mutkikas ja siitä hyötyvät eniten suurimmat lajit.

Huippu-urheilijan rahoitus kertyy usein pienistä puroista, sillä urheilun rahoituskuvio on mutkikas ja siitä hyötyvät eniten suurimmat lajit.

Huippu-urheilun julkinen rahoitus on murrosvaiheessa, kun Veikkauksen tuotoista maksetut tuet putoavat. Hallitus päätti puolivälinriihessä kompensoida kaikille edunsaajille alenemaa osaksi vielä ensi vuonna ja vuonna 2023.

Piirroksessa on avattu huippu-urheilun julkisia rahavirtoja tänä vuonna. Niin Veikkauksen tuotonjaosta kanavoidusta kuin valtion muusta tuesta vajaa 10 prosenttia suuntautuu huippu-urheiluun.

Selvää on oikeastaan siis ainoastaan se, että rahapelitoiminnan pudotusta ei saada korvattua ainakaan täysin valtion budjetista. Rahoitusta on yritettävä hankkia nykyistä enemmän sponsoreilta.

Suomen ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Anne Laurila ei pidä kehitystä kuoliniskuna, mutta näkee rahoituksessa uhkakuvia. Liiton budjetista noin miljoona euroa menee huippu-urheiluun, josta alle viidenneksen kattaa Olympiakomitean tehostamistuki.

“Valtion liikuntabudjetin pienenemisellä olisi merkittävät vaikutukset koko urheilun kenttään, niin huippu-urheiluun kuin harrasteliikuntaankin. Ei ole itsestään selvää, että ne korvautuisivat yritysten euroilla”, Laurila sanoo.

Ampujat saavat paikallismedioita lukuun ottamatta huomiota lähinnä olympiavuosina. Muulloin on rauhallisempaa ja tukijoille on vaikea luvata näkyvyyttä.

“Yritysrahan eteen pitää tehdä paljon töitä, vaikka sen määrä on aika vähäinen. Panos–tuotos-suhde on aika heikko”, Laurila kertoo.

Yrityksetkin toki tietävät, että niihin kohdistuu rahoitusodotuksia. Korona sotki vielä kuvioita.

“Yrityksillä oli kieltoja tukea ja epävarmuus niissä on ollut suurta”, Laurila kertoo.

Olympiakomitealla on erikseen markkinointiyhtiö, joka etsii yritysrahoitusta. Sen osuus komitean tuloista on nyt noin kolmasosa.

Olympiakomitea ei ole menettänyt sopimuksia koronan vuoksi, viestintäjohtaja Mika Noronen kertoo.

Hän arvioi, että koko urheilukentän sponsoripotti on noin 140–150 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet menee jääkiekolle.

Eri urheilulajit ovat tukien jaossa epätasa-arvoisia. Esimerkiksi Ampumaurheiluliitolla on kahdeksan eri lajiryhmää, joista kolme on olympialajeja.

Edes kaikki olympialajit eivät saa Olympiakomitean huippu-urheilun tehostamistukea, sillä niissä ei ole saavutettu riittävästi menestystä.

Tehostamistuen määrä oli yhteensä viime vuonna 6,7 miljoonaa euroa.

“Sitä on keskitetty sellaisille urheilijoille, joilla on menestyspotentiaalia. Tehostamistukea jaetaan uskottaviin projekteihin ja uskottavaan valmentautumiseen, joka pyrkii maailman huipulle”, Noronen sanoo.

Jokaisen urheilijan suunnitelma käydään läpi ja tavoitteet arvioidaan.

Ne ajat ovat myös ohi, kun olympiavoittaja teki työtä tukkimetsässä ja haki sieltä huippukunnon kisoihin. Täysipäiväinen työ on käytännössä mahdotonta, jos aikoo esimerkiksi olympiakisoihin.

“Kokonaiskuormitus nousee aivan liian korkealle, jos puhutaan täysipäiväisestä työstä ja olympiatavoitteesta”, Laurila painottaa.

Samalla annetaan tasoitusta monien muiden maiden kilpakumppaneille.

Toinen puoli on, että monien urheilijoiden kuten ampuja Henna Viljasen kokemus osoittaa mielekkääksi sen, että elämässä on muutakin ajateltavaa – opiskelua tai työtä.

Nuorille vasta läpimurron kynnyksellä oleville lahjakkuuksille on onneksi olemassa muitakin tukia kuin raadollinen sponsorimaailma.

2000-luvun aikana Suomeen on perustettu 20 eri urheiluakatemiaa ja valmennuskeskusta, jotka saavat valtionapua.

Valtion rahoitus niille oli viime vuonna 3,7 miljoonaa euroa. Niistä reilu puolet tuli rahapelituotoista.

Akatemioiden tarkoitus on sovittaa urheilu ja opiskelu yhteen. Urheilijan käytössä on valmennusapua. Akatemioissa on tällä hetkellä noin 16 000 nuorta urheilijaa.

Yksilö- ja joukkueurheilun välillä on yksi merkittävä ero. Ammattiurheilijat joukkuelajeissa ovat työsuhteisia työntekijöitä, joita suojaavat ammattiorganisaatio ja työlait.

Yksilöurheilijat puolestaan ovat käytännössä vapaita ammatinharjoittajia. Heidän on rakennettava tukiverkostonsa itse.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *