YLE: Jenni Rytkönen, 41, on kolmen lapsen äiti, tekee väitöskirjaa ja valmistautuu ensimmäisiin olympialaisiinsa – aikuisena selvinnyt synnynnäinen kuulovamma ei ollut este elämälle

YLE: Jenni Rytkönen, 41, on kolmen lapsen äiti, tekee väitöskirjaa ja valmistautuu ensimmäisiin olympialaisiinsa – aikuisena selvinnyt synnynnäinen kuulovamma ei ollut este elämälle

Ammunta

Jenni Rytkönen, 41, on kolmen lapsen äiti, tekee väitöskirjaa ja valmistautuu ensimmäisiin olympialaisiinsa – aikuisena selvinnyt synnynnäinen kuulovamma ei ollut este elämälle

Mikkeliläinen Jenni Rytkönen oli 26-vuotias kun sai tietää olleensa koko ikänsä kuulovammainen. Vamma on vaikeuttanut etenkin oppimista, mutta siitä huolimatta hän on menestynyt niin urallaan kuin urheilussa.

Jenni Rytkönen oli 26-vuotias kun hänellä todettiin keskivaikea kuulovamma.
Jenni Rytkönen on viime kuukaudet treenannut kuutena päivänä viikossa toukokuussa pidettäviin kuurojen olympialaisiin. Rytkösen lajina on pistooliammunta ja osan harjoituksista hän pystyy tekemään autotalliin rakennetulla radalla. – Muuten ei kyllä aika riittäisi, kolmen lapsen työssäkäyvä äiti toteaa. Kuva: Niko Mannonen / Yle

TARJA NYYSSÖNEN19.4. 20:48•Päivitetty 19.4. 21:44

Mikkeliläinen Jenni Rytkönen on aina kuullut huonosti. Hänellä on syntymästään asti ollut parantumaton etenevä kuulovamma.

Tätä hän ei tosin tiennyt kuin vasta aikuisena.

Päällepäin on vaikea arvata, että Rytkösellä on ongelmia kuulossa. Pienet kuulolaitteet ovat hiusten alla piilossa ja hän on taitava lukemaan myös huulilta. Ilman kuulolaitteita kuulo on olematonta.

– Vamma tekee sen, että rasitun normaalia helpommin arjen askareista ja työstä. Myös tinnitus valvottaa välillä öisin, Rytkönen kertoo.

Rytkösen ensimmäiset muistikuvat jonkinlaisista hankaluuksista elämässä liittyvät ensimmäiselle luokalle. Lukemaan opettelu oli tahmeaa, mutta niin se oli monella muullakin eikä asiaan kiinnitetty sen enempää huomiota.

Kuulovammainen Jenni Rytkönen harjoittelee ampumista muun muassa keittiössään.
Videolla Jenni Rytkönen kertoo miten sensorineuraalinen huonokuuloisuus vaikuttaa ampumiseen. Video: Niko Mannonen

Hän viihtyi lapsena hyvin yksin ja eläinten parissa, sillä ystävien kanssa juttelu oli työlästä.

– Jälkikäteen ajateltuna tuo tunne on voinut johtua huonosta kuulosta, Rytkönen pohtii.

Seuraava muistikuva nousee lukiosta, jossa Rytkönen luki neljää kieltä. Kuuntelutehtävät toivat haastetta, koska Jenni ei kuullut selvästi mitä nauhalla puhuttiin. Ylioppilaskuunteluissa hän arvaili vastauksia ja kirjoitti C:n paperit. Se oli pettymys, sillä lukion päättötodistuksen keskiarvo oli 9.

– Luulin vain itseäni tyhmäksi, kun kirjoitukset menivät kehnosti, Rytkönen juttelee keittiön keinutuolissa istuessaan.

Hän oli aina haaveillut opettajan ammatista, mutta ei päässyt yliopistoon ylioppilaskirjoitusten mentyä penkin alle.

– Luojan kiitos siitä, sillä en olisi pärjännyt kuulovammani kanssa opettajan ammatissa, Rytkönen nauraa.

Diagnoosista avautui maailma

26-vuotiaana Rytkönen havahtui siihen, ettei enää töissä kuule ihmisten nimiä. Hän oli valmistunut sosionomiksi, ja huoli omasta terveydestä heräsi ensimmäistä kertaa.

– Uusia ihmisiä kätellessä en kolmannen kerran jälkeen enää kehdannut kysyä, että mikä se nimi olikaan, nainen naurahtaa.

Tutkimusten jälkeen Rytkösellä todettiin keskivaikea kuulovamma. Diagnoosiksi kirjattiin sensorineuraalinen huonokuuloisuus, joka etenee eikä sitä voida parantaa.

Diagnoosin saaminen oli Rytköselle suuri helpotus.

– Moni asia lapsuudesta ja nuoruudesta sai selityksen, se oli helpottavaa. Maailma avautui minulle ihan uudella tavalla täynnä mahdollisuuksia, Jenni Rytkönen sanoo.

Rytkösen kuulohermot kuoleutuvat pikku hiljaa samalla tavalla kuin viljapelto menee lakoon. Kuulonalenema on tällä hetkellä 70 dB ja se luokitellaan vaikeaksi kuuloviaksi.

Täysin kuuroa hänestä ei pitäisi koskaan tulla, mutta varmaksi tätä ei kuitenkaan voida ennustaa.

Rytkönen oli 26-vuotias kun hänellä todettiin keskivaikea kuulovamma.
Jenni Rytkösen kuulovamma vaikuttaa heikentävästi muun muassa tasapainoon. Sitä hän harjoittaa kiikkutuolissa keinuttelemalla. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Tähän asti hän on pärjännyt kuulolaitteiden ja muiden apuvälineiden avulla.

– Olen todella hyvä lukemaan huulilta, olen sitä opetellut puheterapiassa. Joskus on kiva tietää mitä tuntemattomat ihmiset puhuvat vaikka autossa tai ravintolassa, kun voin lukea huulilta vaikken kuule heidän puhettaan.

Isona apuna arjessa on myös perheen mäyräkoira Taavi, joka valmistui kuulokoiraksi vuosi sitten.

Kuulokoira Taavista tulee omistajansa Jenni Rytkösen korvat

Talvella 2021 Jenni Rytkösen mäyräkoira Taavi oli valmistumassa kuulokoiraksi. Kuuntele miten kuulokoira voi auttaa kuulovammaisen arjessa.

Elämä kuljettaa sitkeää

Rytkösen vammassa eli sensorineuraalisessa huonokuuloisuudessa sisäkorvan aistinsolujen hermoradat eivät toimi normaalisti. Tiedonkulku aivoihin on epätäydellistä: toisin sanoen henkilö kuulee puhetta, muttei erota kaikkia äänteitä ja sanoja oikein kuulokojeenkaan avulla.

Tämän tyyppinen kuulovamma on tyypillinen ikääntyneille. Kuuloliiton tilastojen mukaan Suomessa joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on todettua kuulonalenemaa. Nuorilla sisäkorvaperäinen kuulovika on harvinaisempi ja yleensä niiden taustalla on perintötekijät.

Näin myös Jenni Rytkösellä. Hänen isällään ja veljellään on aina ollut huono kuulo, muttei asiasta ole sen suurempaa numeroa perheessä koskaan tehty.

Jenni Rytkönen harjoittelee ampumista muun muassa keittiössä.
Jenni Rytkönen on tehnyt kotinsa keittiöön kuivaharjoittelutilan, jossa pystyy aseen pitoa treenaamaan helposti. – Saatan laittaa perunat kiehumaan, ja sillä välin harjoittelen tähtäystä, Rytkönen kertoo. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Diagnoosin jälkeen Jenni ei jäänyt kotiin voivottelemaan kohtaloaan, vaan päin vastoin tarttui elämän tarjoamiin mahdollisuuksiin kaksin käsin. Kolmen pienen lapsen äitinä hän luki itsensä yhteiskuntatieteiden maisteriksi ja eteni työurallaan johtotehtäviin.

Töiden ohella hän luki itsensä myös ensin ratkaisukeskeiseksi psykoterapeutiksi ja sen perään aloitti tohtoriopinnot.

Tällä hetkellä Jenni on kehitys- ja henkilöstöpäällikkönä eteläsavolaisessa firmassa. Tohtorin väitöskirja on työn alla, aiheena on osaamisen kehittäminen johtamisen näkökulmasta.

Lapsuudenhaaveet opettajan työstäkin ovat toteutuneet, sillä Jenni työskentelee nykyään sivutoimisesti opettajana Itä-Suomen yliopistossa.

Omasta vammastaan hän puhuu avoimesti ja lyö siitä leikkiäkin.

– Minulta usein kysytään, kuinka tämä vaikuttaa minun elämään. Vastaan aina että noh, muuten vaikuttaa kaikkeen mutta yöllä vamma ei vaikuta, paitsi etten kuule miehen kuorsausta, Rytkönen nauraa.

Luonnonlahjakkuus ampumisessa

Ampumisen Rytkönen aloitti hieman vahingossa yli 10 vuotta sitten. Perheeseen oli syntynyt kolmas lapsi, ja vanhin tytär aloitti samaan aikaan harrastamaan pistooliammuntaa.

Jenni Rytkönen harjoittelee ampumista autotallissa.
Pari vuotta sitten Rytköset rakensivat autotalliinsa harjoittelupaikan Jennille. Vieressä on perheen yksi intohimon kohde, vanha Volvo, jolla he tekevät kesäretkiä ympäri maata. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Rytkönen alkoi ohjata tytärtään radalla ja ryhtyi pitämään ampumakoulua nuorille. Pian hän huomasi olevansa hyvä ampuja itsekin.

– Neljä vuotta sitten katselin paraurheilua telkkarista, ja hoksasin että kuulovammaisille ampujille on omia kilpailuja. Kolmen kuukauden päästä sain kuuron urheilijan statuksen ja vuotta myöhemmin olin jo Moskovan EM-kisoissa ampumassa.

Noista kisoista tuliaisina oli Euroopan mestaruus pronssia ilmapistoolin parikisassa Klaus Tupin kanssa.

Jenni Rytkönen on voittanut pronssia kuurojen ammunnan euroopanmestaruuskisoista.
Kolmen vuoden takaisista kuurojen Euroopan mestaruuskisoista Jennin palkintokaappiin tuli tuliaisiksi EM-pronssia. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Nyt hän harjoittelee kuutena päivänä viikossa joko kotinsa keittiössä aseen pitoa, autotallissa ilmapistoolilla tai Mikkelin ampujien radalla ruutiaseella.

– Tässä saa kivan alkulämmittelyn kun ensin raivaa ruohonleikkurin ja muut tavarat edestä, että pääsee tänne autotalliin, Rytkönen vitsailee autotallin ovea avatessaan.

Rytkönen on lähdössä toukokuun alussa Brasiliassa pidettäviin kuurojen kesäolympialaisiin Suomen joukkueen ensimmäisenä naisampujana. Hän näkee olympiajoukkueeseen pääsemisen huikeana saavutuksena.

Jenni Rytkönen harjoittelee ampumista autotallissa.
Rytkösen unelma on saada mitali olympialaisissa tai maailmanmestaruuskisoissa. Toukokuun Brasilian kisoissa hänellä on tavoitteena oma ennätys ja finaalipaikka. Kuva: Niko Mannonen / Yle

– Minulle pelkkä kisapaikan saaminen on jo voitto, koska olen kilpaurheilija enkä kokopäiväinen ammattiurheilija.

Kuuroutuminen tulee uniin

Vaikka tämän hetkisen ennusteen mukaan Jennistä ei pitäisi täysin kuuroa tulla koskaan, näkee hän siitä joskus painajaisia.

– Jos näin käy, sitten vain pitää opetella viittomakieli. Käytän jo viittomakielen aakkosia ja joitakin viittomia. Perheen kanssa oli ajatus opetella viittomakieltä, mutta sairaanhoitopiiri ei tue opetusta, koska ensin pitäisi kuuroutua.

Kuulovammainen Jenni Rytkönen viettää aikaa koirien ja tyttärensä kanssa.
Rytkösten mäyräkoirat Taavi ja Uuno ovat tärkeä osa perhettä. Tytär Aino on perinyt äitinsä eläinrakkauden. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Tällä hetkellä molempien korvien kuulolaitteet sekä muut apuvälineet mahdollistavat itsenäisen elämän kuulovammasta huolimatta. Tärkeimmäksi avukseen Jenni nostaa kuitenkin aviomiehensä Tommin.

– Olen hirmu kiitollinen Tommille, että hän on rinnallani vaikeuksista huolimatta. Kun on tuttu ääni ja tutut eleet, ne luovat turvaa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on leppa6.png

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *