URHEILU

Suomen MM-urheilijan kisakulut 20 000 euroa – pulskan lajiliiton tilillä makaa samaan aikaan satojatuhansia

Korkeat matkakustannukset närkästyttävät ampumaurheilijoita Suomessa.

JAAKOMMENTOI

Sebastian Långström tähtäsi syyskuussa neljänneksi EM-kisojen joukkuekilpailussa. KUVA: TATU LERTOLA

Juha Kanerva

7:04

KIVÄÄRI- JA PISTOOLILAJIEN MM-kilpailut alkoivat viime viikolla Egyptissä. Suomi lähetti Kairoon joukkueen, jossa on mukana muun muassa hallitseva maailmanmestari Aleksi Leppä.

Haminalainen voitti edellisissä MM-kisoissa kaksi mestaruutta. Korean Changwonissa hänen kaulaansa pujotettiin kultainen mitali 300 metrin vapaakiväärikisan ja 300 metrin vakiokiväärin (3×40 laukausta) jälkeen.

Aleksi Leppä on hallitseva maailmanmestari kahdessa kilpailumuodossa. KUVA: JARMO SIPILÄ

Vaikka Leppä on puolustava mestari, hän joutuu maksamaan omavastuuosuuden Kairon kisamatkansa kustannuksista. Suomen ampumaurheiluliiton (SAL) valmennuksen johtajan Ville Häyrisen mukaan Leppä eivätkä muutkaan mitalitoivot pääse matkalle ilman omaa taloudellista panostusta.

– Meillä on omavastuu kaikille joukkueeseen valituille, ja tänä vuonna se on 300 euroa, liiton valmennuspomona tänä syksynä aloittanut Häyrinen sanoo.

HÄYRISEN mukaan omavastuu tuli kuvaan viitisen vuotta sitten. Asia on tuttu myös pitkän linjan valmentajalle Marko Lepälle. Hänen mukaansa käytäntö syntyi puolivahingossa.

– Haulikkolajeilla ei pitänyt olla arvokisoja, mutta lopulta silläkin lajiryhmällä oli omat arvokisansa, Leppä kertoo.

Silloin tarvittiin lisärahoitusta.

– Kun valmennuksen johto ei ollut budjetoinut heidän kulujaan, liiton johto päätti laskuttaa omavastuun kaikilta arvokisaosallistujilta yhteiseen pottiin, Leppä taustoittaa.

Hänen mielestään kyse oli tuolloin lajien välisestä solidaarisuudesta, mutta omavastuusta tulikin pysyvä käytäntö.

– Joku oivalsi, että tämähän hyvä keino hoitaa rahoitusta. Sen jälkeen on ollut omavastuu, vaikka olisit kuinka hyvä urheilija, Leppä sanoo.

Ampumaurheilussa on useita joukkuekilpailuja, joten arvokisoihin tarvitaan paljon ampujia. Nämä joukkuekisaa varten valitut ”täydennysurheilijat” joutuvat usein maksamaan erittäin suuria omavastuusummia kisamatkoistaan.

LEPÄN valmennettaviin kuuluu hänen poikansa Aleksi mutta myös muita lahjakkaita ampujia. Heistä Lauri Syrjä olisi päässyt viime vuonna EM-kisoihin Osijekiin, vaikka hän ei ollut rikkonut tulosrajaa.

Syrjä pääsi mukaan joukkuekisan kautta. Koska häntä ei valittu tulosrajojen kautta, vaan joukkuekilpailun vuoksi, koko matka olisi pitänyt kustantaa itse.

Kisat jäivät käymättä, koska matkan hinta-arvio oli yli 2 000 euroa.

– Poika soitti minulle ja sanoi, että hänelle annettiin puolitoista päivää aikaa miettiä lähteekö vai ei, Leppä kertoo.

Syrjä jätti reissun väliin, mutta asia jäi kaivertamaan Leppää siinä määrin, että hän laski millaisella hinnalla kisamatkan Osijekiniin olisi pystynyt tekemään ilman liiton ”matkatoimistoa”.

Leppä oli itse Osijekin kisoissa tuomarina, joten hänellä oli tiedossa lentojen hinnat, asumiskustannukset ja muut maksut.

– Päädyin 1 500 euron summaan, mikä tarkoittaa, että siihen jäi viitisensataa ilmaa, Leppä sanoo.

SAL:N toiminnanjohtajan Anne Laurilan mukaan kyseisen kilpailun kohdalla oli koronan vaikutusten takia tehty normaalista linjasta poikkeava hallituksen päätös, jonka perusteella myös valintamenettelyn mukaisen tulosrajan alle jääneille urheilijoille tarjottiin mahdollisuutta lähteä omakustanteisesti EM-kisoihin.

Laurilan mukaan Syrjän matkan kustannukseksi arvioitiin 2 120 euroa.

– Se oli mahdollisimman realistinen arvio urheilijalle päätöksenteon pohjaksi, Laurila sanoo.

Leppä teki samaan aikaan omat reittisuunnitelmat ja päätyi noin 500 euroa edullisempaan hintaan.

Laurilan mukaan urheilija olisi maksanut matkan hinnan toteutuneiden kustannusten mukaan. Leppä sen sijaan sanoo kuulevansa nyt ensimmäistä kertaa tuollaisesta käytännöstä.

Laurila myöntää, että arvokisojen kustannukset ovat korkeita.

– Ja viimeaikaiset sääntömuutokset, joilla kilpailujen kesto on kasvanut, vievät kehitystä väärään suuntaan. Esimerkiksi nyt kiväärin ja pistoolin MM-kisoissa Egyptissä urheilijamme ovat kisoissa pisimmillään 18 päivää.

KOKENEEN ja meritoituneen valmentajan mielestä liiton toiminta ei motivoi nuoria urheilijoita hakemaan kansainvälistä kilpailukokemusta.

– Se, että maksatetaan nuorilla kaikki, on raakaa peliä, Leppä sanoo.

Lepän mukaan on hienoa, että liitto on tehnyt hyvää taloudellista tulosta viime vuosina, mutta osa tuloksesta on syntynyt arveluttavalla tavalla.

– Meillä on potentiaalisia nuoria menestysampujia vähän. Jos heiltä ja heidän perheiltään kerätään suuria summia, se ei täytä käsitystäni asiallisesta toiminnasta.

Leppä kirjoitti asiasta oman valmennustiiminsä nettisivuille tuoreeltaan keväällä 2021, mutta hänen mukaansa liiton puolelta ei ole vastattu kritiikkiin.

AMPUJAT ovat myös ihmetelleet, miksi kaikkia maailmancupin mandaattipaikkoja ei ole käytetty kuluvan vuoden aikana.

Miten SAL:n johto on suhtautunut tähän kritiikkiin, toiminnanjohtaja Anne Laurila?

– Niin että urheilijat haluavat lisää rahaa? Laurila kysyy.

Ennen kaikkea he taitavat haluta kansainvälisiä kilpailumahdollisuuksia.

– En ihan saa kiinni, mitä tarkoitat.

Jos maailmancupin osakilpailuun on 3+2 paikkaa, ja sinne lähtee vain kaksi ampujaa. Pitäisikö sinne lähettää viisi ampujaa?

– Meillähän on ollut valintamenettely näihin kisoihin ja siitä täytyy pitää kiinni, koska se on myös urheilijoiden oikeusturvan kannalta oleellista. Puhutko nyt arvokilpailuista vai maailmancupeista?

Molemmista, mutta maailmancupeja on huomattavasti useammin.

– Maailmancupeihin valmennuksen johtaja ja lajin päävalmentaja päättävät joukkueesta. Nämä ovat urheilijatuista rahoitettavia asioita eli kaikilla urheilijoilla ei ole ihan samoja pelimerkkejä. Sijoituksista tai menestyksestä riippuen urheilijoilla on eri määrä tukea per henkilö käytettävissä, Laurila sanoo.

Suomen ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Anne Laurila kilpaili jousiammunnassa nimellä Anne Lantee. KUVA: KIMMO PENTTINEN

Korona-aikana 2020–2021 liitto on tehnyt ylijäämäisiä tuloksia, kahden vuoden aikana yhteensä 606 477 euroa. Positiivinen tulos perustuu ennen kaikkea kansainvälisen kilpailutoiminnan pysähtymiseen pandemian takia.

Mihin tämä yli 600 000 euron ylijäämä on pantu?

– Meillä on nollabudjetti emmekä saa mennä sen yli lähtökohtaisesti, mutta käytännössä mennään, koska esimerkiksi arvokisakulut ovat tällä hetkellä melkein 60 000 euroa yli ennakoidun, Laurila sanoo.

Entä loput 540 000 euroa?

– Ne rahat ovat taseessa. Liiton tilintarkastajat ovat kehottaneet keräämään taloudellista puskuria, Laurila sanoo.

Budjetista päättää liittovaltuusto, eikä se ole Laurilan mukaan halunnut tehdä alijäämäisiä talousarvioita.

LIITON oma pääoma on siis kunnossa, mutta monen ampujan mielestä nyt olisi syytä panostaa myös kansainväliseen kilpailutoimintaan. Etenkin, kun maapaikkoja Pariisin olympiakisoihin ryhdytään tavoittelemaan ensi vuonna.

Kivääriampuja Sebastian Långström ehti debytoida arvokisoissa ennen pandemiaa ja on päässyt tänä vuonna uudelleen tavoittelemaan menestystä huipputasolla.

Kirkkonummella kasvanut ampuja muutti kolme vuotta sitten Mikkeliin pystyäkseen harjoittelemaan ammattimaisesti.

– Mikkelissä on rata, jossa voi harjoitella, ja eläminen aika paljon halvempaa kuin pääkaupunkiseudulla, Långström sanoo.

Sebastian Långström valmistautui Kairon MM-kisoihin harjoitusleirillä Turun Kupittaalla. KUVA: TATU LERTOLA

Halpaa lystiä kiväärillä ampuminen ei kuitenkaan ole, vaikka asuisi kuussa. Långström on kiertänyt tänä vuonna maailmancupia Rio de Janeirossa ja Bakussa sekä kisannut Egyptissä ja Espanjassa.

– Kilpailumatkoihin on mennyt toistaiseksi kymmenentuhatta euroa, Långström sanoo.

Kun summaan lisää syyskuussa Puolassa järjestetyt EM-kilpailut ja viime viikollla alkaneet MM-kilpailut Kairossa, vuoden 2022 menoiksi kertyy 20 000 euroa. Kyse on siis itse kerättävästä summasta. Turussa pidettävät kotimaan leirit liitto kustantaa.

LÅNGSTRÖM on aloitteellinen kaveri, ja hän on eräopashommiensa ansiosta tutustunut henkilöihin, jotka ovat auttaneet häntä tukijoiden etsimisessä. Metsästyskavereina ovat olleet muun muassa Aake Kalliala ja Sakari Kuosmanen.

Toukokuussa 24-vuotiaan ampujan tilanne parani, kun hän aloitti Santahaminan urheilukoulussa liikunta-aliupseerina.

– Sen ansiosta minulla on mahdollisuus harjoitella ammattimaisesti.

Uudesta pestistä huolimatta esimerkiksi Kairon MM-kisamatkan rahoitus oli avoinna vielä viime päiviin asti.

TARVITTAESSA nuori mies olisi turvautunut pankkilainaan, sillä hänellä oli kova halu päästä kokeilemaan siipiään MM-radalla. Kairon matkan rahoitus varmistui viime hetkillä, joten Långström pääsi lähtemään pitkälle kisamatkalle.

Kuvassa tukihihna, jonka käytön tuomaristo kielsi Wroclawissa kesken EM-kilpailujen. KUVA: TATU LERTOLA

Hän osallistuu MM-radalla kolmeen eri kilpailuun, jotka käydään eri viikoilla. Siten kisamatkasta tulee pitkä, ja Långström palaa Suomeen vasta 28. lokakuuta. Liitto maksaa kustannuksista osanottomaksun ja kilpailua edeltävän yön eli kolmen päivän asumisen. Loput jäävät Långströmin kontolle.

Ensi vuonna Euroopassa ei järjestetä yhtäkään maailmancupin osakilpailua, joten tärkeiden rankingpisteiden metsästäminen tulee todella kalliiksi.

Niinpä ampujat toivovat, että liitto olisi valmis panostamaan hieman avokätisemmin kärkiampujien matkakuluihin.