Maaseudun Tulevaisuus: Saarijärvellä ammutaan taas luvan kanssa – ”Ratojen ympäristöluvituksessa tiedon puute johtaa helposti ylilyönteihin, kun toiminnan todellista riskiä ei osata arvioida”

Maaseudun Tulevaisuus: Saarijärvellä ammutaan taas luvan kanssa – ”Ratojen ympäristöluvituksessa tiedon puute johtaa helposti ylilyönteihin, kun toiminnan todellista riskiä ei osata arvioida”

Saarijärvellä ammutaan taas luvan kanssa – ”Ratojen ympäristöluvituksessa tiedon puute johtaa helposti ylilyönteihin, kun toiminnan todellista riskiä ei osata arvioida”

Erä 30.07.2021Sari PenttinenIlman maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ampumaratojen ympäristölupahanketta toiminta Pyssylässä olisi loppunut.

PETTERI KIVIMÄKI

Saarijärven Ampujien Teemu Lahti (ampumassa) on Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston jäsen. Hän ehdotti Mauri Kauppiselle, että seura hakisi liitolta apua ympäristölupaprosessiin. Apuun tuli Anri Junnola.

Saarijärven Ampujien Teemu Lahti (ampumassa) on Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston jäsen. Hän ehdotti Mauri Kauppiselle, että seura hakisi liitolta apua ympäristölupaprosessiin. Apuun tuli Anri Junnola.

Saarijärven Ampujat ja riistanhoitoyhdistys olivat tiukan paikan edessä viime vuonna. Pyssylän ampumaradalla oli aloitettava ympäristölupaprosessi, sillä lainvoimainen lupa puuttui.

Ensimmäisen kerran radalla pamahti vuonna 1966. Vuonna 2006 kunnan ympäristölupasihteeri myönsi toistaiseksi voimassaolevan luvan, mutta silloinen Keski-Suomen ympäristökeskus valitti ja asia päätyi hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus palautti asian ympäristölupasihteerin käsittelyyn ja sen käsittely jäi sikseen.

Kun kaupunkiin tuli uusi ympäristösihteeri, prosessi herätettiin henkiin. Vauhtia prosessille antoi naapurin tekemä valitus.

Pyssylän rata sijaitsee riistanhoitoyhdistyksen omistamalla kiinteistöllä ja ampumaseura on vuokralainen.

”Kyseessä on alueellisesti tärkeä rata, sillä radalla käy vuosittain 600 ampujaa ja ampumaseurassa on 60 jäsentä”, kertoo ratavastaava Mauri Kauppinen. Haulikkoammuntaan löytyy skeet-rata, luotiaseilla ammutaan hirvi-, luodikko-, pistooli-, villikarju- ja pienoiskivääriradoilla.

Rata ja radalla järjestettävät ampumakokeet ovat myös tärkeä tulonlähde riistanhoitoyhdistykselle.

Kun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Kunelius alkoi viime keväänä perehtyä ympäristölupaprosessiin, kävi hyvin nopeasti selväksi, että prosessi on haastava.

”Lupahakemustyyppi on vaativa. Kaupungin ympäristösihteerikin kehotti kääntymään asiantuntijan puoleen hakemuksen tekemistä varten.”

Ampumaseuran aktiiviampuja Teemu Lahti totesi, että nyt jos koskaan on oikea hetki olla yhteydessä Ampumaurheiluliittoon. Seura on liiton jäsen ja Lahti liittovaltuustossa.

Pyssylä pääsi mukaan ampumaratojen ympäristölupahankkeeseen. ”Ilman hanketta meillä ei olisi ollut edellytyksiä lähteä etenemään”, kertovat Lahti ja Kunelius.

Hankkeeseen valittu ampumarata saa lupapalvelun, eli perusteellisen asiantuntijatyön 500 eurolla. Kaikki lupaan vaadittavat selvitykset ja viranomaiskulut luvanhakija maksaa itse.

Pyssylän radan ympäristölupaprosessissa on työskennellyt hankkeen asiantuntija Anri Junnola. Hän kertoo, että asiantuntijatyön hinta kohoaisi helposti 20 000 euroon, jos työ pitäisi tilata markkinahintaan.

Tähän mennessä hankkeen asiantuntijat ovat jo auttaneet 90 ampumaradan ympäristöluvituksessa.

Pyssylä ei sijaitse pohjavesialueella tai herkän vesistön välittömässä läheisyydessä, eli ympäristöriski on pieni, sanoo Junnola. Hän on koulutukseltaan ympäristöinsinööri.

”Melu on tyypillisesti merkittävin haitta, niin myös Pyssylässä. Lupaprosessissa kynnyskysymys oli löytää ratkaisu meluhaittaan, jonka lähiasukkaat ovat kokeneet häiritseväksi.”

Ensimmäisenä ympäristölupaa varten teetettiin meluselvitys ja sen jälkeen otatettiin vesinäytteet radan ja naapurin talousvesikaivoista. Hakemus koostettiin selvityksistä, alueen ympäristöolosuhdetiedoista sekä radan historia- ja toimintatiedoista.

Nyt Saarijärvellä on voimassaoleva ympäristölupa 120 000 laukauksen ampumiseen vuosittain. Työt luvan ehtojen täyttämiseksi ovat alkaneet.

Junnolan mukaan ampumaratatoiminnan riskit tulisi aina arvioida kohdekohtaisesti. ”Ratojen ympäristöluvituksessa tyypillinen ongelma on tiedon puute. Se johtaa helposti ylilyönteihin, kun toiminnan todellista riskiä ei osata arvioida.”

Usein radoilla puututaan haitta-aineiden kulkeutumisriskiin ampumaradalta ympäristöön. Kulkeutuminen voidaan estää melko yksinkertaisin keinoin esimerkiksi pistooli- ja kivääriradoilla, kun taustavallin ja ampumataulujen ylle rakennetaan katos. Tämä työ valmistuu Pyssylän pistooliradalle tänä kesänä.

Melun torjuntaan Pyssylän lupa edellyttää kolmen meluvallin rakentamista. Niille etsitään kustannustehokasta toteutustapaa.

”Melu koetaan usein todella häiritsevänä. Joskus jopa niin häiritsevänä, että toiminnasta valittaneet ovat vaatineet isoja toimenpiteitä, vaikka melun ohjearvon ylitykset olisivat vain muutamia desibelejä. Ruotsissa ja Keski-Euroopassa ampumaratatoimintaa siedetään paremmin ja radat saattavat sijaita hyvinkin keskeisillä paikoilla kaupungeissa.”
PETTERI KIVIMÄKISaarijärven Pyssylän ampumaradalla on lupa ampua 120 000 laukausta vuodessa. Teemu Lahti (vas.) on pistooliampuja ja Mauri Kauppinen kivääriampuja. Anri Junnola on Ampumaurheiluliiton hankkeen asiantuntija.Saarijärven Pyssylän ampumaradalla on lupa ampua 120 000 laukausta vuodessa. Teemu Lahti (vas.) on pistooliampuja ja Mauri Kauppinen kivääriampuja. Anri Junnola on Ampumaurheiluliiton hankkeen asiantuntija.

Ympäristölupahanke

Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa ampumaratojen ympäristölupahanketta. 3-vuotisen hankkeen tavoitteena on saada ympäristölupa vähintään 150 ampumaradalle, joilla toistaiseksi voimassa olevaa lupaa ei vielä ole. Ympäristölupa vaaditaan kaikilta ulkona sijaitsevilta ampumaradoilta. Jos radalla ei ammuta haulikolla ja se ei sijaitse pohjavesialueella, riittää ilmoitusmenettelyyn pohjautuva lupaprosessi. Menettelyn takia on tosin tehtävä ympäristölupahakemusta vastaavaa selvitystyötä. Ampumaratojen ympäristölupia myöntävät siviiliratojen osalta pääasiassa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset.Hankkeeseen otetaan uusia seuroja mukaan. Palvelu on tarkoitettu Ampumaurheiluliittoon, Metsästäjäliittoon, Reserviläisliittoon ja/tai Reserviupseeriliitoon kuuluvien seurojen sekä riistanhoitoyhdistysten ylläpitämille radoille.Hanke alkoi vuonna 2020. Sen kokonaisbudjetti on noin 1,6 miljoonaa euroa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *