HS: Koneet syytävät ammuksia historiallista tahtia Lapualla: ”Ei ole huudeltu paljon julkisuuteen”HS:

HS: Koneet syytävät ammuksia historiallista tahtia Lapualla: ”Ei ole huudeltu paljon julkisuuteen”HS:

Kotimaa|Lapuan patruunatehdas

Koneet syytävät ammuksia historiallista tahtia Lapualla: ”Ei ole huudeltu paljon julkisuuteen”

Satavuotista taivaltaan juhliva Lapuan patruunatehdas lisää tuotantoaan ja hakee uusia työntekijöitä.

Lapuan patruunatehdas perustettiin alun perin Lapuan taajamaan mutta vuoden 1976 räjähdysonnettomuuden jälkeen toiminnot siirrettiin vähitellen Jouttikallion teollisuusalueelle.

Lapuan patruunatehdas perustettiin alun perin Lapuan taajamaan mutta vuoden 1976 räjähdysonnettomuuden jälkeen toiminnot siirrettiin vähitellen Jouttikallion teollisuusalueelle. KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HSJarmo Huhtanen HS

2:00

NAMMO LAPUAN omistama Lapuan patruunatehdas elää poikkeuksellista aikaa. Syynä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, mikä on aiheuttanut sotilaskaliiperisten patruunoiden kysynnän jyrkän kasvun.

Nammo Lapuan toimitusjohtaja Raimo Helasmäki kertoo, että vielä joitakin vuosia sitten militaari- eli sotilaskaliiperisten patruunoiden osuus tehtaan tuotannosta oli 15–20 prosenttia. Nyt niiden osuus on noussut 40–50 prosenttiin.

Jos militaaripuolelle otetaan mukaan tarkka-ampujien käyttämät patruunat, osuus nousee yli puoleen.

RAIMO HELASMÄKI, voiko sanoa, että Lapuan patruunatehtaalla menee paremmin kuin koskaan?

”Kyllä. Näin on. Ihan uudet hylsy- ja luotilinjat tulevat elokuussa eli saamme kasvatettua kapasiteettia loppuvuodesta. Ne ovat isoja miljoonaluokan investointeja.”

Patruunatehtaalla pyritäänkin siihen, että ainakin arkisin voitaisiin valmistaa patruunoita ja niiden komponentteja kolmessa vuorossa. Sitä varten tehdas hakee koko ajan uusia työntekijöitä.

Tarvetta on metalli-, automaatio- ja kunnossapitoalan työntekijöille. Tarkoitus on kasvattaa tehtaan väkimäärää kymmenellä prosentilla 220 työntekijään.

Pakkaaja Ristomatti Soramo paketoi hylsyjä sadan kappaleen rasioihin.

Pakkaaja Ristomatti Soramo paketoi hylsyjä sadan kappaleen rasioihin. KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS

Asentaja Jussi Uusioja patruunatehtaan hylsykoneella. Tehtaan tuotanto kasvaa syksyllä, kun sinne pystytetään uusia tuotantolinjoja.

Asentaja Jussi Uusioja patruunatehtaan hylsykoneella. Tehtaan tuotanto kasvaa syksyllä, kun sinne pystytetään uusia tuotantolinjoja. KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS

LAPUAN patruunatehtaalla juhlitaan parhaillaan tehtaan satavuotista taivalta. Tällä viikolla on kulunut sata vuotta siitä, kun valtio päätti perustaa Suomeen ”kivääripanostehtaan”.

Torstaina on Lapualla kutsuvieraspäivä, jolloin julkaistaan tehtaan tuore satavuotishistoriikki. Perjantaina on henkilökunnan juhla.

”Lapuan patruunatehdas perustettiin tukemaan itsenäisen Suomen maanpuolustusta. Se oli sotien jälkeiseen aikaan saakka hyvin kiinteässä yhteydessä puolustuslaitokseen”, sanoo dosentti Heikki Roiko-Jokela.

Hän on kirjoittanut yhdessä Tapio Roiko-Jokelan ja Joni Markkasen kanssa Lapuan patruunatehtaan uuden vertaisarvioidun satavuotishistoriikin Valtion patruunatehtaasta globaaliksi brändijohtajaksi. Lapuan patruunatehdas 1923–2023.

EDUSKUNTA päätti vuonna 1923, että Suomeen perustetaan tehdas kiväärin panoksien valmistamiseksi. Vasta itsenäistyneessä Suomessa arveltiin, että sodan tullen maan puolustuslaitos ei voisi laskea patruunoiden tuonnin ja varastojen varaan.

Lapuan patruunatehtaan perustamisesta aikoinaan käyty keskustelu aiheuttaa lukijassa helposti déjà-vun, tuttuuden tunteen.

Sata vuotta sitten Suomessa keskusteltiin kotimaisesta aseteollisuudesta aivan samoin perustein kuin tänä päivänä, jolloin huoltovarmuus on noussut puheenaiheeksi. Sata vuotta sitten ei vain vielä tunnettu koko huoltovarmuus-sanaa.

Uuden patruunatehtaan paikaksi valikoitui Lapua, koska se oli riittävän kaukana itärajalta eli ulkoisesta vihollisesta.

Lisäksi Lapuan ja sen ympäristön asukkaita pidettiin ”valtiollisesti luotettavina” niin sanottua sisäistä vihollista vastaan. Kyse oli vasemmistosta, joka vastusti sotatarviketeollisuuden kehittämistä Suomeen.

LÄPIMURTONSA lapualaiset kivääripatruunat tekivät 1930-luvun alussa, mutta yllättäen eivät sotilaspuolella vaan urheiluammunnassa. Lapuan patruunoita käyttävät urheiluampujat rupesivat voittamaan kansainvälisiä mestaruuksia, mikä kasvatti huimasti Lapuan mainetta.

”Lapuan patruunatehtaalla ovat kulkeneet rinnakkain militaari- ja siviilipuolet. Siviilipuoli on näihin päiviin saakka ollut se brändi, josta on kerrottu ulospäin. Militaaripuoli on ollut erittäin tärkeä, koska sen vuoksi patruunatehdas perustettiin, mutta siitä ei tietenkään huudeltu paljon julkisuuteen”, Roiko-Jokela sanoo.

Lapuan patruunasta syntyi itse asiassa itsenäisen Suomen ensimmäisiä kansainvälisiä kaupallisia brändejä.

Lapua-brändi on pitänyt patruunatehdasta pystyssä urheiluampujien rahoin silloinkin, kun valtio jätti oman patruunatehtaansa pulaan eikä myöntänyt rahaa uusiin tilauksiin.

”Brändi ei synny tyhjästä, vaan se on vuosikymmenien, tässä tapauksessa vuosisadan tulos”, Roiko-Jokela sanoo.

”Brändiä ei ehkä tietoisesti rakennettu 1920- ja 1930-luvuilla, mutta käytännössä brändäys ulottuu sinne asti. Viime vuosikymmenien aikana se on ollut täysin tietoista toimintaa.”

Lapuan hylsyjä odottamassa pakkaamista. Lapualaiset hylsyt ovat erittäin suosittuja amerikkalaisten patruunoiden itselataajien keskuudessa.

Lapuan hylsyjä odottamassa pakkaamista. Lapualaiset hylsyt ovat erittäin suosittuja amerikkalaisten patruunoiden itselataajien keskuudessa. KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS

LAPUAN patruunatehtaan perustamisen viisaus ilmeni talvi- ja jatkosodan aikana. Tehtaan toimintaa hajasijoitettiin mutta itse tehdas ei joutunut kertaakaan venäläisten ilmahyökkäyksen kohteeksi.

Suomen armeija arvioi ennen talvisotaa, että sota-aikana kiväärin patruunoita kuluisi noin 60 miljoonaa kappaletta kuukaudessa.

Talvisota osoitti, että arviot olivat runsaasti yläkanttiin. Kivääripatruunoiden kulutus talvisodan aikana oli keskimäärin 20 miljoonaa kuukaudessa.

Missään vaiheessa talvi- ja jatkosodan aikana ei tullut pulaa kiväärin patruunoista, vaikka sodan ajan tuotanto ei pystynytkään täysin korvaamaan kulutusta. Jatkosodan lopussa varastoissa oli vielä 158 miljoonaa kiväärin patruunaa. Se vastasi yli puolen vuoden sota-ajan kulutusta.

PATRUUNATEHTAAN historiaan liittyy myös draamaa ja tragediaa.

Harva enää tietää tehtaaseen kohdistuneesta suuresta vakoiluskandaalista ja siihen liittyneestä tehtaan johtajan, everstiluutnantti Volter Asplundin myrkyttämisestä kuoliaaksi vuonna 1932.

Sen sijaan vuonna 1976 tapahtunut räjähdysonnettomuus ei unohdu. Siinä kuoli 40 ihmistä, joista suurin osa oli tehtaan naistyöntekijöitä.

Lapuan patruunatehtaalla tapahtui huhtikuussa 1976 räjähdys, jossa kuoli 40 ihmistä. Kuva on otettu räjähdystä seuraavana päivänä.

Lapuan patruunatehtaalla tapahtui huhtikuussa 1976 räjähdys, jossa kuoli 40 ihmistä. Kuva on otettu räjähdystä seuraavana päivänä.

Toimitusjohtaja Helasmäki sanoo, että Lapuan patruunatehtaan suurimmat huolet liittyvät tällä hetkellä uusien tuotantolinjojen saatavuuteen.

Hylsyjen ja luotien valmistuslinjoja haluaa nyt moni muukin yritys.

”Muutenhan tässä mennään kovaa kyytiä.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *