HS: Liipaisu on avain menestykseen
Eszter Juhász tarkistaa tietokoneelta osumia Oulunkylän curlinghallin pukuhuoneeseen pystytetyllä ampumaradalla. KUVA: ANNA HUOVINEN / HS
Liipaisu on avain menestykseen
Eszter Juhász vaihtoi curlingin maajoukkueuran ilmakivääriammuntaan, jossa hän haluaa edustaa Suomea arvokisoissa. Liipaisimen laukaisemista hän harjoitteli jo entisessä työssään kakkua koristellessaan.
2:00 | Päivitetty 9:15
ESZTER JUHÁSZ ei lannistunut, vaikka hän jäi elämänsä ensimmäisessä ampumakilpailussaan viimeiseksi.
Juhász oli pelannut viisitoista vuotta curlingia, mutta halusi erinäisistä syistä kokeilla jotain toista lajia.
Hän oli pitkään miettinyt ammuntaa, mutta tarkoituksena ei ollut välttämättä vaihtaa kokonaan lajia. Olihan Juhász ehtinyt edustaa curlingissa Suomea kaksi kertaa MM-kisoissa ja neljä kertaa EM-kisoissa.
Johdatusta tai ei, mutta vierailu entiseen kotimaahan Unkariin ratkaisi lajivaihdon. Curlingottelussa Budapestissä vastustajan joukkueessa pelasi Unkarin ampumaurheiluliiton puheenjohtaja, jolta Juhász alkoi kysellä ammunnasta.
Pian Juhász olikin jo ampumaradalla, jossa tunnettu unkarilainen ampumavalmentaja Istvan Péni näytti, miten ilmakiväärillä ammutaan. Pénin poika on Unkarin parhaita kivääriampujia.
Suomessa Juhász kävi heti ampumakoulun ja liittyi Poliisien Ampumaseuraan. Ennen sitä hän ei saanut treenata yksin, kun käsiteltiin asetta.
Eszter Juhászin treeni- ja työpaikka ovat samassa tilassa. KUVA: ANNA HUOVINEN / HS
KILPAILUHENKISENÄ urheilijana Juhász halusi tietysti myös kilpailla, mutta koronapandemian takia lähes kaikki pikkukisat oli peruttu.
Huhtikuussa 2022 hän päätti lähteä Turkuun SM-kisoihin kuultuaan, että ”Suomen mestaruuskisoja ei ainakaan peruta”.
Turussa Juhász jäi sitten kisan viimeiseksi. Tulos 567 pistettä oli ihan hyvä, kun ensilaukauksesta oli kulunut vain puoli vuotta.
”Se oli tosi jännä paikka. En paljon nukkunut edellisyönä, kun jännitti. Minulla ei ollut hajuakaan, miten kisaan piti valmistautua. Katselin vaan, mitä muut tekevät. Kisapaikalla olin ihan paniikissa. Toivoin vain, etten osu naapurin tauluun”, 35-vuotias Juhász kertoo virittäessään asettaan Oulunkylän curlinghallissa.
Naapurissa eli viereisellä radalla ampui yksi Suomen parhaista naisampujista Emmi Hyrkäs.
”Oli odotus, että jään viimeiseksi. Hyvä, että menin. Olihan se opettava kokemus”, Juhász sanoo.
Sen jälkeen kisakokemus on karttunut ja tulokset parantuneet. Joulukuussa Espoossa tuli jo tulos 608. Tammikuun alussa Ruotsissa hän ampui kisaennätyksensä 614 pistettä.
”Olin Ruotsin kisaan tyytyväinen ja pystyin parantamaan, mutta pitää olla vielä parempi.”
”Joillakin on harjoitusrata kotonaankin, mutta siellä ammutaan laseraseella.”
Kansainvälisissä kisoissa viiden joukkoon vaaditaan vähintään 630 pistettä tai enemmän. Suomen ennätys on 631,2 pistettä. Kilpailuissa ammutaan kuusi kertaa kymmenen laukauksen sarja kymmenen metrin matkalta.
Harjoituksissa Juhász on jo rikkonut 620 pisteen rajan. Parhaassa 623 pisteen treenisarjassa oli vain neljä ysiä, joista huonoin oli 9,8. Muut osumat olivat kymppejä. Paras osuma on 10,9 pistettä.
”Vielä tulee ysejä, mutta paljon myös vahvoja kymppejä. Lähtökohtana on, että treenitulokset pitää saada kisaan ennen kuin voi astua lajissa eteenpäin.”
Juhász ampuu vain seisaaltaan, mutta kilpailuissa ammutaan myös makuulta ja 3×20 laukauksen asentokilpailu makuulta, polvelta ja pystystä.
Seisaaltaan ampuminen ilmakiväärillä on olympialaji, kun asentokisa on olympialajina vain pienoiskiväärissä.
Tähtäys ja laukaus. KUVA: ANNA HUOVINEN / HS
URHEILIJANA Juhász on ihannetilanteessa. Hän voi virittää ampumaradan ja näyttötaulun curlinghallin pukuhuoneeseen silloin, kun se on tyhjillään.
Oulunkylän omistaja ja vuoden 2006 olympialaisten hopeamitalistijoukkueen kapteeni Markku Uusipaavalniemi on pelannut Juhászin parina curlingia MM-kisoissa.
Curlinghallissa Juhász opastaa ryhmiä, tekee jäätä, siivoaa, vastaa sähköposteihin ja pitää hallia kunnossa. Harjoitteluun jää silti hyvin aikaa – harvalla ampujalla on treenirata työpaikallaan.
”Joillakin on harjoitusrata kotonaankin, mutta siellä ammutaan laseraseella.”
Juhász käyttää harjoituksissa oikeita luoteja. Ne putoavat taulusta talteen niille varattuun astiaan. Tietokone näyttää osuman välittömästi. Harjoitusten jälkeen hän imuroi pukuhuoneen.
Töpökkä ampumapuku tukee vartaloa. KUVA: ANNA HUOVINEN / HS
HARJOITUKSIIN Juhász pukee päälleen erillisen ampuma-asun. Housut ja takki ovat jäykkää kangasta, joka tukee ampujan vartaloa ja ylläpitää ampuma-asentoa. Myös kengät ovat erikoistekoa.
Puku maksaa noin 1 500 euroa. Viisi vuotta vanhan aseen Juhász osti käytettynä 2 500 eurolla. Uusi maksaisi noin 4 000 euroa. Pelkkä tähtäin maksaa 400 euroa. Panokset eivät ole kalliita, mutta niitä kuluu.
Päivittäin hän ampuu vähintään 150 ja kuukaudessa noin 3 000 laukausta. Yksi 500 kappaleen panosrasia kestää 3–4 päivää.
Juhász myötä olevansa himoharjoittelija.
”Elokuusta helmikuuhun ammuin 20 000 laukausta. En tiedä, kuinka paljon muut harjoittelevat.”
Harrastuksensa Juhász maksaa omalla työllään. Hänellä ei ole sponsoreita eikä valmentajaa. Istvan Péni antaa etäohjeita tarvittaessa Unkarista.
”Curlingliiton ei pitäisi päättää mistään huippu-urheiluun liittyvistä asioista”
Suomessa Juhászia ovat auttaneet Ari Mäkelä ja Sami Airo, jonka ryhmävalmennuksessa hän käy maanantaisin. Uran alussa apuna oli Väinö Ylitalo Poliisien Ampumaseurasta.
”Varmaan pitäisi olla henkilökohtainen valmentaja. Curlingissakin treenasin paljon yksin. Treenaaminen ei tunnu yksinäiseltä. Saa olla rauhassa ja olen jäänyt koukkuun ampumiseen.”
Harjoituksissa Juhász yrittää rentouttaa kroppaansa ja etusormensa niin, ettei hän nykäise liipaisimesta. Nykäisy kääntää piippua eikä osuma ole puhdas.
Samalla tavalla hän harjoittelee mielikuvissaan laukaisua tehdessään jäätä curlinghallissa tai vanhassa työssään leipurikondiittorina, jolloin hän vielä pelasi samaan aikaan curlingia.
”Samalla kun tein kakkuja, mietin, miten tehdään sormella suora irrotus liipaisimella. Mietin sitä koko ajan. Jännitän kisassa aika paljon, vaikka Istvan sanoo, ettei taulu ammu takaisin.”
Tähtäin kohdallaan. KUVA: ANNA HUOVINEN / HS
TULEVAISUUDESSA Juhász haluaisi vielä pelata myös curlingia, jos lajin risainen järjestöelämä saadaan kuntoon.
Curlingin hän lopetti toistaiseksi siksi, kun mitta tuli niin sanotusti täyteen. Hän pettyi Suomen curlingliiton toimintaan ja lupauksiin.
”Curlingliiton ei pitäisi päättää mistään huippu-urheiluun liittyvistä asioista”, Juhász sanoo.
Liittoon Juhász kertoo menettäneensä luottamuksen muutaman tapauksen jälkeen.
”Esimerkiksi luin kansainvälisen lajiliiton kirjeestä, ettei Suomi lähetä joukkuetta MM-kisoihin Kanadaan. Pelaajille siitä ei puhuttu mitään. Vain tietyt ja valitut saivat tietää, minä en. Muutakin on sattunut, ja voin seistä sanojeni takana.”
Kanadassa pidettävät MM-kisat ovat olympialaisten jälkeen toiseksi isoimmat ja hienoimmat curlingkisat, joten harmituksen ymmärtää.
Eszter Juhászin ilmakiväärin perään on asennettu pieniä painoja tasapainottamaan asetta. KUVA: ANNA HUOVINEN / HS
KESÄLLÄ Juhász matkustaa jälleen Budapestiin harjoittelemaan ja tapaamaan sukulaisiaan. Hän oli vasta kaksivuotias, kun Juhászin perhe muutti Loimaalle.
Juhászin isä on musiikinopettaja ja viulisti. Kun Suomeen perustettiin paljon musiikkiopistoja, täällä oli pula pätevistä opettajista.
Samalla tavalla pöytätennispelaaja Benedek ”Pentti” Oláhin vanhemmat tulivat aikanaan Suomeen. Oláhin isä toimi ensin musiikinopettajana Kalajoella.
”Isällä oli kolme vaihtoehtoa: Brasilia, Kiina ja Suomi. Isä valitsi Suomen, kun sieltä oli lyhin matka Unkariin. Jos isä olisi valinnut Brasilian, minusta olisi varmaan tullut jalkapalloilija. Nyt ampuminen on tämä juttu. Haluan edustaa Suomea arvokisoissa”, sympaattinen ja eläväinen Juhász sanoo.
Eszter Juhász keskittyy jokaiseen laukaukseen. KUVA: ANNA HUOVINEN / HS
