YLE: Kaksi venäläistä urheilupomoa pelasi säälimätöntä kulissipeliä – Suomi johti kapinaa, seuraavaksi tavataan oikeudessa

YLE: Kaksi venäläistä urheilupomoa pelasi säälimätöntä kulissipeliä – Suomi johti kapinaa, seuraavaksi tavataan oikeudessa

Urheilu

Kaksi venäläistä urheilupomoa pelasi säälimätöntä kulissipeliä – Suomi johti kapinaa, seuraavaksi tavataan oikeudessa

Venäläis-saksalainen ampumaurheilupomo Alexander Ratner on toteuttanut vastaiskunsa ja haastanut Suomen ampumaurheiluliiton oikeuteen. Taustalta löytyy turhauttavaa kulissipeliä.Kuuntele juttu10:10

Kuva Tokion olympialaisista kesältä 2021. Naisten 10 metrin ilmakivääri.
Ammunta on ollut kesäolympialaisten ohjelmassa ensimmäisistä nykyaikaisista olympialaisista lähtien, paitsi vuosina 1904 ja 1928. Kuva Tokion kisoista, naisten 10 metrin ilmakivääristä. Kuva: PA Images / Getty Images

MIKA HALONEN

6:00Jaa

Helmikuun lopussa Suomen ampumaurheiluliitto (SAL) tiedotti, että pitkäaikainen lajipomo, venäläis-saksalainen Alexander Ratner haastoi Suomen ampumaurheiluliiton oikeuteen. Ratner on Euroopan ampumaurheiluliiton (ESC) puheenjohtaja.

Ratnerin mukaan SAL on syyllistynyt kunnianloukkaukseen. Hän vaatii 100 000 euron korvausta sekä oikeudenkäyntikulujen maksamista.

Ratner on haastanut oikeuteen myös Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) italialaisen puheenjohtajan Luciano Rossin ja Italian ampumaurheiluliiton.

Taustalla on pitkä historia kahden venäläispomon, Ratnerin ja Vladimir Lisinin, kyseenalaista toimintaa ampumaurheilun merkittävimmissä johtotehtävissä.

Viimeistään viime syksynä iso osa Euroopan maista sai tarpeekseen. Suomi saattaa maksaa kovaa hintaa siitä, että se lähti kapinaporukan vetäjäksi.

Lue lisää: Venäläispomo haastoi suomalaisen urheiluliiton oikeuteen, vaatii isoa korvausta – tästä on kyse

https://platform.twitter.com/embed/Tweet.html?dnt=true&embedId=twitter-widget-0&features=eyJ0ZndfdGltZWxpbmVfbGlzdCI6eyJidWNrZXQiOltdLCJ2ZXJzaW9uIjpudWxsfSwidGZ3X2ZvbGxvd2VyX2NvdW50X3N1bnNldCI6eyJidWNrZXQiOnRydWUsInZlcnNpb24iOm51bGx9LCJ0ZndfdHdlZXRfZWRpdF9iYWNrZW5kIjp7ImJ1Y2tldCI6Im9uIiwidmVyc2lvbiI6bnVsbH0sInRmd19yZWZzcmNfc2Vzc2lvbiI6eyJidWNrZXQiOiJvbiIsInZlcnNpb24iOm51bGx9LCJ0ZndfZm9zbnJfc29mdF9pbnRlcnZlbnRpb25zX2VuYWJsZWQiOnsiYnVja2V0Ijoib24iLCJ2ZXJzaW9uIjpudWxsfSwidGZ3X21peGVkX21lZGlhXzE1ODk3Ijp7ImJ1Y2tldCI6InRyZWF0bWVudCIsInZlcnNpb24iOm51bGx9LCJ0ZndfZXhwZXJpbWVudHNfY29va2llX2V4cGlyYXRpb24iOnsiYnVja2V0IjoxMjA5NjAwLCJ2ZXJzaW9uIjpudWxsfSwidGZ3X3Nob3dfYmlyZHdhdGNoX3Bpdm90c19lbmFibGVkIjp7ImJ1Y2tldCI6Im9uIiwidmVyc2lvbiI6bnVsbH0sInRmd19kdXBsaWNhdGVfc2NyaWJlc190b19zZXR0aW5ncyI6eyJidWNrZXQiOiJvbiIsInZlcnNpb24iOm51bGx9LCJ0ZndfdXNlX3Byb2ZpbGVfaW1hZ2Vfc2hhcGVfZW5hYmxlZCI6eyJidWNrZXQiOiJvbiIsInZlcnNpb24iOm51bGx9LCJ0ZndfdmlkZW9faGxzX2R5bmFtaWNfbWFuaWZlc3RzXzE1MDgyIjp7ImJ1Y2tldCI6InRydWVfYml0cmF0ZSIsInZlcnNpb24iOm51bGx9LCJ0ZndfbGVnYWN5X3RpbWVsaW5lX3N1bnNldCI6eyJidWNrZXQiOnRydWUsInZlcnNpb24iOm51bGx9LCJ0ZndfdHdlZXRfZWRpdF9mcm9udGVuZCI6eyJidWNrZXQiOiJvbiIsInZlcnNpb24iOm51bGx9fQ%3D%3D&frame=false&hideCard=false&hideThread=false&id=1449018208804130823&lang=fi&origin=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Fa%2F74-20078355&sessionId=b1f582f97b037c7cbed69560315384497f98b6f0&siteScreenName=yleurheilu&theme=light&widgetsVersion=2615f7e52b7e0%3A1702314776716&width=550px

Yle Urheilu tavoitti Alexander Ratnerin puhelimitse ilmakiväärin EM-kisojen aikaan. Kisat järjestettiin helmi-maaliskuun vaihteessa Unkarin Györissä.

Ratner kertoi olevansa kiireinen, koska hän oli paikalla EM-mittelöissä. Hän kertoi, että vastaa mieluusti kysymyksiin myöhemmin illan aikana. Yle ei kuitenkaan enää tavoittanut Ratneria.

– Takana on todella pitkä tarina. Suomen liitossa kyllä tiedetään, miksi käynnistin tämän prosessin, Ratner ehti huikata.

Lisin ja Ratner

Venäläissyntyinen Ratner valittiin Euroopan ampumaurheiluliiton puheenjohtajaksi syksyllä 2021. Hän päihitti puheenjohtajavaalissa Luciano Rossin saatuaan 55 prosenttia äänistä ESC:n yleiskokouksessa.

Tuo, kuten moni muukin ESC:n tai ISSF:n vaaleista viime vuosina, oli kummallinen. Rossin mielestä Ratnerin valinnan ei olisi pitänyt edes olla mahdollinen eturistiriitojen vuoksi, koska Ratner toimi myös Kansainvälisen ampumaurheiluliiton pääsihteerinä.

Ratnerin mielestä eturistiriitaa ei ollut, koska ISSF:n pääsihteerillä ei ole äänioikeutta ISSF:n kokouksissa.

Satu Mäkelä-Nummela Tokion olympialaisissa 2021.
Suomella on olympia-ammunnasta yhteensä 21 mitalia. Suomen viimeisin kulta kesäolympialaisista on Satu Mäkelä-Nummelan voitto trapissa vuonna 2008. Kuva: Getty Images

Ratner toimi ESC:n pääsihteerinä kahdeksan vuotta ennen kuin hänet valittiin ESC:n puheenjohtajaksi. Hän nousi puheenjohtajaksi, kun Vladimir Lisin ei enää jatkanut tehtävässään. Lisin oli toiminut ESC:n puheenjohtajana aina vuodesta 2009 alkaen, mutta noussut myös ISSF:n puheenjohtajaksi vuonna 2018.

Monet Euroopan liitot ovat olleet pitkään närkästyneitä Ratnerin sekä venäläisoligarkki Lisinin toiminnasta. Vuosien varrella Ratner ja Lisin ovat tukeneet toisiaan vahvasti puheenjohtajavaaleissa ja ristiriitatilanteissa.

Ukrainan sodan takia venäläiskaksikon toiminta on herättänyt entistä suurempia kysymyksiä. Kun EM-kisat keväällä 2022 järjestettiin Norjassa, Norjan liitto ilmoitti Lisinille ja Ratnerille, etteivät nämä ole tervetulleita kisoihin missään virallisessa roolissa.

Urheilija laittaa asettaan valmiiksi Tokion olympialaisissa 50 metrin pienoiskiväärin moniasentokilpailussa.
Urheilija laittaa pienoiskivääriään valmiiksi kilpailua varten. Kuva: VCG / Getty Images

Ratner kuitenkin osallistui kisoihin Norjassa ”yksityishenkilönä”. Hän maksoi itse hotellinsa ja osti lippunsa kisoihin. Norjan ampumaurheiluliiton puheenjohtaja Håvard Larsen sanoi NRK:lle, että Ratner ”ei ole tervetullut henkilö, mutta hänen saapumistaan ei voi estääkään”.

Ratner vastasi Norjan liitolle, että hän on asunut jo 30 vuotta Saksassa. Lisäksi Ratner väitti, ettei yhdelläkään Norjan liiton mainitsemista henkilöistä ole yhteyksiä Venäjän johtoon.

Forbesin uutisen mukaan Vladimir Lisin oli vuonna 2022 Venäjän rikkain ihminen. Lisinin johtama ja pääomistama Novolipetsk Steel on yksi Venäjän suurimmista teräsyhtiöistä. Laajalti on uutisoitu, että Novolipetsk olisi toimittanut terästä Venäjän sotatarpeisiin Ukrainassa.

Länsimaat, Australiaa lukuun ottamatta, eivät ole asettaneet pakotteita Lisiniä kohtaan. Lisin ei suostunut sodan alkaessa vetäytymään, edes väliaikaisesti, ISSF:n puheenjohtajan pallilta.

Vladimir Lisin.
Vladimir Lisin (kuvassa) ei ole juuri haastatteluita antanut, mutta Alexander Ratner on kiistänyt, että Lisinin teräsfirmalla olisi mitään tekemistä Ukrainan sodan kanssa. Kuva: Getty Images

Kiista kärjistyi

Suomen ja Ratnerin kiista kärjistyi viime syksynä. Suomi oli saanut tarpeekseen ”diktaattorimaisista otteista”. Suomi, joka sai tuekseen enemmistön ESC:n jäsenmaista, olisi halunnut, että ESC:n yleiskokouksessa Bakussa olisi äänestetty ESC:n johdon luottamuksesta.

Suomi oli lähettänyt ESC:n jäsenille kirjeen, jossa kerrottiin Ratnerin tekemistä rikkeistä. Kirjeen mukaan Ratner oli muun muassa vuonna 2022 käyttänyt ESC:n nettisivuja ja sosiaalista mediaa ajaakseen Lisinille jatkokautta ISSF:n johdossa.

Jos Lisin oli aiemmin tukenut Ratneria ESC:n puolella, teki Ratner vuonna 2022 kaikkensa maksaakseen takaisin. Ratner kirjoitti kirjeen, jossa hän hehkutti Lisinin maasta taivaisiin. Samassa kirjeessä hän tylytti rajusti Lisinin vastaehdokasta Rossia. Kirje on edelleen julkisesti nähtävillä ESC:n verkkosivuilla.

Kuitenkin loppuvuodesta 2022 Rossi löi ISSF:n puheenjohtajavaalissa Lisinin äänin 136–127. Sen jälkeen Lisin ja Ratner lähtivät kokouksesta ovet paukkuen. Voi sanoa, että Ratner erosi ISSF:n pääsihteerin tehtävästään pikavauhtia, sillä lounastauon jälkeen hän ei edes palannut kokoukseen vetämään läpi muita asialistalla olleita äänestyksiä.

ISSF pääsi kerralla irti venäläiskaksikosta, mutta ESC:n johdossa Ratner jatkaa itsepintaisesti.

ilmakiväärin luoteja on peltirasiassa telineen päällä.
Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Jo syksyllä saksalainen lakitoimisto vastasi Ratnerin nimissä lähettämällä kirjeen Suomen ampumaurheiluliitolle. Kirjeessä uhattiin oikeustoimilla.

– Siinäpähän uhkailee, sanoi SAL:n toiminnanjohtaja Anne Laurila Ylelle tuolloin.

Suomen kova yritys ei tuottanut tulosta. Bakun yleiskokous vedettiin läpi ilman luottamusäänestyksiä. Ratner ilmoitti, että aikoo jatkaa tarvittavien askelten ottamista puolustaakseen mainettaan ”häneen henkilökohtaisesti suunnatuilta hyökkäyksiltä”.

Joten kun nyt helmikuun lopussa SAL:n toimistolle kilahti kirje täynnä saksankielistä lakitekstiä, ei kirjeen sisältö varsinaisesti yllättänyt.

– Oli tietysti hyvin miellyttävää lukea lakitekstiä saksaksi, Laurila naurahtaa.

”Taktista peliä”

Ratner vaatii siis vahingonkorvausta ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Suomen liitolle tullee ainakin käännöskuluja sekä kuluja lakimiesten palkkaamisesta.

Laurila myöntää, että talouspuolikin huolettaa verrattain pientä urheiluliittoa. Suomessa elätellään toivetta, että muut Euroopan maat auttaisivat, sillä Suomi oli se, joka otti riskin ja lähti johtamaan ESC:n johdon kyseenalaistamista.

– Nyt toivotaan, ettei SAL ole tässä ainoana maksajana. Tässä on kuitenkin ajettu yhteistä asiaa, mutta me olemme olleet se rohkea taho, joka on nimellään esiintynyt, Laurila tuumaa.

– Kyllä meillä oli tiedossa, että sitä tahoa, joka nostaa asian esiin, ei kohdella silkkihansikkain myöhemmissä vaiheissa. Sillä tavalla odotamme, ettemme olisi ihan yksin ottamassa kolhuja vastaan.

Laurila uskoo, että tukea voisi tulla niin muiden maiden ampumaurheiluliitoilta kuin kansainväliseltä yrityspuolelta.

Syksyllä Suomi yritti edistää luottamusäänestystä myös Urheilun kansainvälisen vetoomustuomioistuimen (CAS) kautta. CAS kuitenkin hylkäsi Suomen avunpyynnön aikataulusyistä.

Myös CAS-prosessiin Suomelta ehti mennä taloudellisesti iso siivu.

– Sen osalta ainakin on toiveissa, että saisimme rahat täysimääräisesti takaisin.

Skeet-ampuja Eetu Kallioinen juuri ampunut ampumaradalla.
Suomen Eetu Kallioinen oli Tokiossa 2021 lähellä olympiamitalia, kun hän sijoittui skeetissä neljänneksi. Kuva: Jyrki Ojala

Syksyllä Suomi oli siis kerännyt kirjeeseensä esimerkkejä Ratnerin moitittavasta toiminnasta. Edelleen riidellään samasta paperista, sillä Ratner haastoi Suomen oikeuteen noiden syytösten takia.

Laurila korostaa, ettei Suomen näkemyksen mukaan luottamusäänestyksen ajamisessa olisi edes tarvittu perusteluita.

– Siinä oli monta muutakin liittoa mukana, niin muilla liitoilla oli ajatus, että pitäisi olla esimerkkejä mainittuna, miksi luottamusta ei ole.

– Ei suomalaisessa järjestelmässä tarvitse sen enempää perusteluita, miksi on tyytymätön jonkun instanssin johtoon.

Suomessa Ratnerin toiminta nähdään osana taktista peliä. Kun luottamusäänestystä ei syksyllä saatu asialistalle, SAL ilmoitti, ettei se luovuta.

SAL kertoi, että yksi seuraavista askelista voisi olla ylimääräisen kokouksen vaatiminen luottamusäänestystä varten. ESC:n sääntöjen mukaan ylimääräinen kokous pitää järjestää, jos enemmistö sitä vaatii.

Laurila uskoo, että nyt Ratner voisi vedota kesken olevaan oikeusprosessiin ja yrittää siten estää ylimääräisen kokouksen.

– Eihän hänellä rahasta ole pulaa. Siellä on varmasti taustalla joku maksaja. Tämä on taktista peliä häneltä.

Laurila ei vielä tiedä, milloin tapaus etenee. Asia on nyt lakimiesten työn alla.

Laurilan mukaan SAL on tiedottanut asioista julkisesti, koska ei voi käsittää nykytilannetta.

– Tuntuu niin absurdilta, että tällaisista asioista käydään oikeutta. Kun mietitään vaikkapa suomalaista hyvän hallinnon käsitettä. Jos johtoa ei saa arvostella, tai sitten seuraukset ovat tällaiset, onhan se erikoista toimintaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *