Neljän maailmamestarin kisat, Elva Viro. Kuvat ja kommentit
Suomalaisampujat putsasivat koko pöydän sunnuntaina Viron Elvassa ammutuissa neljän maailmanmestarin kilpailuissa 50m kiväärin 3×40 laukauksen kisassa. Ensin polviammunnan ja samalla Kaarel Kübar-pokaalin voitti Juho Kurki. Toisena ammutun makuuammunnan ja samalla Ernst Rull’n pokaalin vei Sebastian Långström. kolmannen eli pystyammunnan ja Alfred Kukk’n pokaalin voitti Aleksi Leppä, joka voitti myös kokonaiskilpailun ja samalla Elmar Kivistik-pokaalin.
Ampujien kommentit:
Lauri Syrjä: Kisa oli tietenkin haastavaa tekemistä, kun ei ollut pitkään aikaan päässyt ampumaan kisoissa. Nyt on kuitenkin startti tehty. Polvella oli hankalaa löytää oikeaa asentoa, kokoajan oli epävarmaa tekemistä, paitsi viimeisessä sarjassa lähti rullaamaan ja oli sellaista mitä pitääkin. Makuu oli ihan perustekemistä, muutamia ysejä tuli liikaa. muutama piste olisi ollut otettavissa. Pysty oli hankalaa, joskus löytyi hyvää rytmiä, mutta välillä meni säätämiseksi.
Sebastian Långström: Oli tosi hyvä, että pääsin tänne kisaamaan sekä peruskisaan, että finaaliin. Olen omaan tekemiseen ihan tyytväinen. Hienoa oli myös, että ammuime kaikki yhdessä (30 ampuja) erässä, miehet ja naiset.
Juho Kurki: Peruskisassa kaikki asennot meni ihan hyvällä fiiliksellä, ja perustekeminen oli hyvää. Tuli vaan liikaa omituisia osumia joka asennossa, kelissä oli jotain mitä en hiffannut. Finaalissa tuntui vähän vaikeuksia olevan kelin kanssa kuten muillakin.
Joni Stenström: Ihan mukava reissu, huomasi että kisatuntuma vähän puuttui ja välillä oli vähän hakemista kisan aikana. Ihan kivaa oli kyllä muuten kisata. Finaalihan sujui vähän vaihtelevasti mutta hyvin oli kärjessä mukana siihen asti kunnes repäsin finaalin parhaan laukauksen kaverin tauluun, tämä oli siis pystyn eka laukaus. Homma oli sitten paketissa.
Aleksi Leppä: Oli todella vaikea päivä tänään. Rata oli yksi haastavimmista radoista missä olen hetkeen ampunu. Puhuttiin tossa toisten poikien kanssa, että oli tosi haastava ampua vaikkei rata ollut tuulinen. Hankaluuden teki se, että itse ampumakatos oli tosi pimeä, ulkona oli kirkasta ja taulut olivat varjossa ja aika pimeät. Tuli todella paljon ysejä, vaikka itse aatteli että oli tosi hyvä laukaus. Huomaa myös, että ei ole koko keväänä ampunut yhtään kilpailua. Jännittä oikeasti aika paljon. Hienoa on että pääsimme ampumaan tänne ja saa taas vähän kilpailufiilistä.
Joka asennossa jäi peruskisassa vähän parhaasta tekemisestä, mutta sain taisteltua kohtuullisen tuloksen kuitenkin. Finaalikin oli erittäin vaikeaa ja siihen lisäksi alkoi jonkun verran tuulla.
Positiivista tänään oli pystyn ekat 14 laukausta, jotka oli kaikki 10. Ja finaalin pystyn loppu kiri viimiset 5 laukausta. Oli mukava päästä kilpailemaan.
