Kotimaa|Oikeudenkäynnit

KHO: Kela-petokseen syyllistyneeltä ei saanut perua aselupaa, vaikka hänellä oli ehdollinen vankeusrangaistus

Poliisihallitus valitti Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, koska sen mukaan vankeusrangaistuksen saaneelta oli vakiintuneesti peruttu aselupa.

Petostuomio ei välttämättä johda aseluvan peruuttamiseen, päätti korkein hallinto-oikeus. KUVA: VEERA KORHONEN

Susanna Reinboth HS 12:03

KORKEIMMAN hallinto-oikeuden mukaan ei ollut perusteita peruuttaa ampuma-aselupaa ihmiseltä, joka oli saanut ehdollisen vankeustuomion Kela-petoksesta. KHO:n vuosikirjapäätös syntyi äänin 3–2.

Asian oli KHO:een vienyt Poliisihallitus. Poliisihallituksen mukaan lainsäätäjä on tarkoittanut, että vankeusrangaistus on jo sinänsä peruste aseluvan perumiselle.

Tutkittavana olleessa tapauksessa aseluvan haltija oli tuomittu 60 päivän ehdolliseen vankeuteen petoksesta. Hän oli väittänyt Kelalle olevansa työtön, vaikka oikeasti oli tarvittaessa töissä. Hän oli saanut perusteetonta peruspäivärahaa ja asumistukea yhteensä noin 3 700 euroa.

Lounais-Suomen poliisilaitos oli peruuttanut tuomitun aseluvan, koska poliisilaitoksen mielestä hän oli syyllistynyt rikokseen, joka osoittaa sopimattomuutta aseen hallussapitoon.

Turun hallinto-oikeus kumosi päätöksen.

KHO:SSA oli kyse siitä, oliko vankeusrangaistus petoksesta sellainen seikka, jonka perusteella aselupa voitiin peruuttaa.

Poliisihallituksen mukaan poliisin vakiintuneen lupalinjan ja hallinto-oikeuksien käytännön mukaan näin on.

”Kun kysymyksessä on vankeudella sanktioitu teko, yleinen lainkuuliaisuus sekä teon osoittama välinpitämättömyys ja piittaamattomuus säännösten noudattamisesta edellyttävät, että henkilön katsotaan olevan sopimaton aseluvanhaltijaksi”, Poliisihallitus perusteli.

KHO huomautti, että laissa ei ole nimenomaisesti mainittu petosta aseluvan peruutusperusteena. Kyse ei myöskään ole asedirektiivissä mainitusta tahallisesta väkivaltaisesta rikoksesta.

Lupaviranomaisella eli poliisilla on siten harkintavaltaa arvioida rikoksesta tuomitun luvanhaltijan sopivuutta pitämään hallussaan ampuma-aseita.

”Kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta pitää hallussaan ampuma-asetta”, KHO huomautti.

KHO:N mukaan petos voi olla peruste aseluvan perumiselle, jos se osoittaa tekijässä vaarallisuutta tai piittaamattomuutta.

Aselupa voidaan peruuttaa, vaikkei luvanhaltijan rikokseen liity ampuma-aseiden käyttämistä tai väkivaltaa, KHO painotti. Tarkoitus on ehkäistä ennalta ampuma-aseiden väärinkäyttöä ja taata näin yleistä turvallisuutta.

KHO:n mukaan olennaista on, osoittaako rikollinen teko luvanhaltijan oletettavasti aiheuttavan vaaraa itselleen tai muille taikka yleiselle turvallisuudelle tai järjestykselle.

”Petos rikoksena ei lähtökohtaisesti ole osoitus tekijänsä välinpitämättömästä suhtautumisesta omaan tai toisten henkilöiden turvallisuuteen. Petokseen syyllistyminen voi kuitenkin esimerkiksi laajamittaisena rikollisena toimintana tai osana järjestäytynyttä rikollisuutta osoittaa tekijässään sellaista yleistä piittaamattomuutta, joka voi ilmentyä myös muiden turvallisuutta tai yleistä järjestystä vaarantavana ampuma-aseen käyttämisenä.”

Tässä tapauksessa kyse ei KHO:n mukaan ollut sellaisesta rikoksesta, että laissa tarkoitetut edellytykset aseluvan peruuttamiselle olisivat täyttyneet.

Vaikka teosta tuomittiin vankeusrangaistus, teko ei osoittanut kokonaisuutena arvioiden luvanhaltijassa sellaista piittaamattomuutta muiden turvallisuutta tai yleistä järjestystä kohtaan, että hänen aselupansa olisi tullut peruuttaa, KHO päätti.