Kyrönmaa: Nanna seurasi isänsä jalanjäljissä ampumaradoille
LAIHIA/ISOKYRÖ Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseuraa edustava 16-vuotias laihialainen ampumaurheilija Nanna Uuttu voitti ensimmäisen henkilökohtaisen Suomen mestaruutensa keväällä ilmakiväärin pystyammunnassa. Hän tähtäsi ensimmäisen SM-kultansa reilun kolmen vuoden harrastamisen jälkeen.
PUOLI vuotta myöhemmin marraskuussa Uuttu voitti kaksi seuraavaa ilmakiväärin SM-kultaansa N16-sarjassa, kun hän tähtäsi Turun SM-kisoissa makuu- ja asentokilpailuissa Suomen mestariksi. Lisäksi Uuttu otti SM-hopeaa myös ikäryhmää vanhemmissa 18-vuotiaiden tyttöjen N18-sarjan makuukilpailussa.
– Ensimmäinen henkilökohtainen SM-kulta on kyllä jäänyt parhaiten mieleen. Sairastin koronan ennen kisaoja ja oli vaakalaudalla, pääsenkö edes kisaamaan. Päänsärky oli hirveä läpi kisan, mutta kyllä siitä tuli iso onnistumisen fiilis, kun sai hyvän tuloksen, Uuttu hymyilee.
NELISEN vuotta ampumaradoilla viihtynyt Uuttu on menestynyt hyvin myös aluemestaruuskisoissa. Hän ampui marraskuussa ilma-aseiden am-kilpailuissa Jalasjärvellä N18-sarjan aluemestaruuskultaa uudella ikäryhmän alue-ennätystuloksella 607,4.
Osa ampumalahjakuudesta on tullut kenties verenperintönä, sillä Uutun isä harrasti nuorempana ammuntaa ja toimii nykyään myös tyttärensä valmentajana.
Täysin selvää ei kuitenkaan ollut, että ampumaurheilu tulisi lajivalinnaksi, sillä lentopallo kulki pitkään hänen harrastusvalikoimassaan.
Ihan ensimmäisellä kokeilukerralla kipinä ammuntaan ei myöskään syttynyt.
– Kävin radalla kokeilemassa ampumista vuosi ennen kuin aloitin lajin kunnolla. Silloin pyydettiin melko nopeasti kisoihin ja iski jonkinlainen pakokauhu. Laitoin pillit hetkeksi pussiin, mutta vuoden tauon jälkeen palasin kokeilemaan ammuntaa ja siitä tämä sitten kunnolla lähti, Uuttu paljastaa.
– Tammikuussa tulee neljä vuotta siitä, kun olen alkanut käymään aktiivisesti radalla, hän jatkaa.
TOISELLA yrityksellä harrastus lähti hyvin käyntiin. Ensimmäisen kisan peikon hän selätti IMAS:n kotikisoissa Isossakyrössä.
– Ensimmäiset kisat menivät lopulta ihan hyvin. Oli tietysti pienempi kynnys lähteä, kun sai kotiradalla ampua. Heti pian sen jälkeen lähdettiin myös Saloon kultahippufinaaleihin, ja sielläkin meni hyvin ja tuli menestystä, Uuttu kertoo.
Kun laihialainen kivääriampuja oli viimein saanut kisaputkensa käyntiin, tuli koronapandemia, joka perui parin vuoden aikana lukuisia tapahtumia.
– Kisoihin ei tietenkään päässyt, mutta omilla avaimilla sai tulla tänne Isoonkyröön treenaamaan, vaikka yleistä toimintaa radalla ei ollutkaan, Uuttu sanoo.
LAIHIALAISAMPUJA käy harjoittelemassa IMAS:n radalla Isossakyrössä, jonka lisäksi hän tekee pientä oheisharjoittelua muun muassa lenkkeillen.
Hän pääsi täksi vuodeksi ensimmäistä kertaa mukaan myös Ampumaurheiluliiton tehoryhmään, joka leireilee tasaisin väliajoin ympäri Suomea. Seuraava askel olisi nuorten maajoukkue.
– Maajoukkue kiinnostaa totta kai ja ensimmäisenä nuorten maajoukkue. Haave olisi päästä sinne, mutta pitää tehdä töitä ja nostaa tulostasoa, jos haluaa sinne päästä, Uuttu muistuttaa.
– Tavoitteena on panostaa tähän lajiin ja tehdä päämäärätietoisesti töitä ja kehittyä ampujana, hän lisää.
Ensimmäinen askel kohti kansainvälisiä ampumaratoja on edessä tammikuussa.
– Tähän saakka olen kilpaillut vain Suomessa, mutta tammikuun alussa lähdemme Swedish Cupiin Ruotsiin kisailemaan ja kokeilemaan, miltä tuntuu ampua kovien ampujien vieressä.
MIKA PUKKINEN
