Puolustusvaliokunta haluaa tuhat ampumarataa

• ILKKA AHTOKIVI
• JULKAISTU 01.02.2023 | 12:14
• PÄIVITETTY 01.02.2023 | 12:17
• MAANPUOLUSTUS

Antti Häkkäsen mukaan maamme puolustusjärjestelmän uskottavuus on viime kädessä kiinni osaavasta ja koulutetusta reservistä.

Eduskunnan puolustusvaliokunta haluaa Suomeen yhteensä tuhat ampumarataa lisää. Valiokunta katsoo lausunnossaan puolustusministeriölle, että valtakunnallisesti kattava ampumarataverkosto on välttämätön turvallisuusviranomaisten, reserviläisten, metsästäjien, urheiluampujien ja muiden ammunnan harrastajien toiminnan turvaamiseksi.

– Suomen puolustusjärjestelmän uskottavuus on viime kädessä kiinni osaavasta ja koulutetusta reservistä. Reserviläiskoulutuksessa ampumataidon ylläpitäminen kivääriradoilla on tärkeää. Kertausharjoitusten lisäksi reserviläiset tarvitsevat mahdollisuuden eri puolilla maata ylläpitää ja kehittää ampumataitoaan ilman kohtuuttomia matka-aikoja ja -kustannuksia, valiokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) toteaa.

Puolustusvoimilla on Suomessa 36 ampumarataa, jotka eivät sijaitse tasaisesti koko valtakunnan alueella. Eri puolilla Suomea on noin 670 siviilirataa.

Ympäristölupaprosessi on liian pitkä ja kallis

Ampumaratojen lisääminen on puolustusvaliokunnan mielestä mahdollista tehdä tavalla, jossa ympäristönsuojelulliset näkökohdat otetaan asianmukaisesti huomioon.

– Ampumaratojen ympäristölupaprosesseja pitää oleellisesti nopeuttaa nykyisestä. Lupaprosessit ovat pahimmillaan kestäneet lähes 20 vuotta, ja luvitusprosessin kokonaiskustannukset ovat olleet hakijalle kohtuuttomia. Myös olemassa olevien ampumaratojen toiminnan laajentamisen luvitus kestää nykyään aivan liian pitkään, keskimäärin 2–3 vuotta, Häkkänen harmittelee.

Valiokunnan mielestä toimenpiteet tuhannen ampumaradan tavoitetilaan pääsemiseksi on luontevaa tehdä seuraavassa hallitusohjelmassa.

Valiokunta katsoo, että hallitusohjelmassa pitäisi linjata ampumaratastrategian tai vastaavan asiakirjan laatimisesta, jonka kautta asetetaan selkeät tavoitteet ja keinot tahtotilaan pääsemiseksi.

– Työ on välttämätöntä tehdä poikkihallinnollisesti, mutta niin, että hankkeella on selvä johtovastuutaho, Häkkänen sanoo.