MT: Suomen ampumarataverkostoa uhkaavaan näivettymiseen halutaan pistää stoppi
Suomen ampumarataverkostoa uhkaavaan näivettymiseen halutaan pistää stoppi
Riistakonsernin uusi strategia vuosille 2023–2030 julkaistiin 5. huhtikuuta.Jaa artikkeli
Ampumaratojen määrä on vähentynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana jyrkästi. Kuva: Petri Jauhiainen
Eija Vallinheimo
Riistakonsernin julkaisemassa tuoreessa strategiassa nostetaan vahvasti esiin Suomen ampumarataverkoston kattavuuteen liittyvät ongelmat.
Ampumaratojen määrä on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Ampumarataverkoston nykyisen tason ylläpidon lisäksi verkostoa tulisi kasvattaa. Suomessa on tällä hetkellä noin 670 ampumarataa, mutta toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa on vain 268 ampumaradalla.
Suomessa ampumaratoja ylläpitävät monesti harrastusjärjestöt, metsästys- ja ampumaseurat, reserviläisyhdistykset ja monin paikoin myös riistanhoitoyhdistykset. Samoilla radoilla harjoittelevat sekä metsästäjät, reserviläiset että poliisit.
Strategian mukaan ampumaradat tulisi määritellä kriittiseksi infrastruktuuriksi, sillä ne ovat riista-alan lisäksi tärkeitä myös maanpuolustuksen että huoltovarmuuden takia.
Lisää aiheesta:Puolustusvaliokunta haluaa Suomeen lisää ampumaratoja
Strategiassa väläytetään myös vesilintukantojen elvyttämistä kehitettämällä uusi kannanvaihteluihin sopeutuva metsästyksensäätelyjärjestelmä. Kuva: Kimmo Haimi
Riistakonsernin luoman uuden strategian visioksi on määritely kunnianhimoisesti, että Suomi pyrkii strategiakauden aikana riistakantojen ja riistan elinympäristöjen kestävän käytön, hoidon ja suojelun edelläkävijäksi.
”Strategian slogan hyvinvointia luonnosta – ja luonnolle viestii siitä, että riistapolitiikan avulla sekä hoidetaan luontoa että hyödynnetään sitä. Riistapolitiikan tärkeitä tehtäviä ovat muun muassa vesilintukantojen elvyttäminen sekä metsästyksen kokonaiskestävyyden varmistaminen”, tiivistää maa- ja metsätalousministeriön erätalousneuvos Vesa Ruusila.
Strategiassa on kuvattu konkreettisia toimia ja hankkeita, joiden kautta kestävä riistapolitiikkaa toteutetaan.
Strategiassa mainitaan metsän- ja maanomistajia kannustavat ja vapaaehtoiset toimenpiteet, joilla voidaan samalla toteuttaa EU:n biodiversiteettistrategiaa ja ennallistamistavoitteita. Yksi tällainen konkreettinen esimerkki on parhaillaan käynnissä oleva SOTKA-hanke, jossa maanomistajat ja metsästäjät kunnostavat kosteikkoja vesilintujen poikasille sopiviksi elinympäristöiksi.
Lisää aiheesta:Riista- ja ympäristöhallinto tekevät yhteistyötä – tavoitteena on kohentaa taantuneiden riistalintujen elinympäristöjä
Suurpetokantojen kannanhoidollinen metsästys sekä monilajinen kannanhoito ovat strategian mukaan keskeisiä keinoja suurpetokantojen hyväksyttävyyden lisäämisessä. Kuva: Annamari Filpus
Strategian toimeenpano käynnistetään keväällä järjestettävillä strategiapäivillä. Riistakonserniin kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosasto, Suomen riistakeskus, riistanhoitoyhdistykset, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus ja Ruokavirasto.
Riistakonsernin uusi strategia on kokonaisuudessaan luettavissa maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta.
