100-vuotias Haminan Ampumaseura kaipaa nuoria lajin pariin, mutta harvalla riittää kärsivällisyys – ”Pitää ampua 100 000 laukausta ennen kuin voi edes tietää, mitä on tekemässä”

Haminan Ampumaseuran historia pitää sisällään menestyksen vuosia, ja tällä hetkelläkin seuran riveissä ampuu maailmanmestari. Seurassa on viime vuosien aikana panostettu runsaasti harjoitusolosuhteisiin.

Kimmo Muttilainen

Tänään 19:45

Haminan Ampumaseura (HAS) juhli tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan. Seuran nykyinen puheenjohtaja Ville Puhakka ja aiemmin seuraa johtanut, nykyisin valmennus- ja tuomaritehtäviä hoitava Marko Leppä istuvat keväisenä iltapäivänä tyytyväisinä Haminan torikahvilan pöydässä. Syitä hymyyn on monia, sillä 100-vuotisjuhlan lisäksi seuralle kuuluu todella hyvää.

Ennen kuin mennään seuran nykyhetkeen, on hyvä kurkistaa hieman historiaan. Seura perustettiin vuonna 1923, ja jo perustamishetkellä seuraan liittyi 88 jäsentä.

– Taustalla oli varmasti verinen sisällissota, ja tuohon aikaan Suomeen perustettiin useissa eri lajeissa urheiluseuroja. Voidaan sanoa, että Suomessa elettiin kansallisen nousun aikaa. Ihmisiä haluttiin sitoa järjestötoimintaan, mutta ei pidä väheksyä myöskään varuskunnan isoa roolia, Leppä kertoo.

Menestystä heti kärkeen

HAS on saanut pitkän historiansa aikana nauttia monenlaisesta menestyksestä. Jo heti kaksi vuotta perustamisen jälkeen seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toiminut Viljo Kauppila ampui sotilaspistoolin Suomen mestariksi.

– Uskoakseni seuran toiminnassa on ollut heti alusta alkaen mukana kilpaurheilu ja tavoitteellisuus. Ampumaurheilun voidaan kuvata jo tuolloin olleen varsin tekninen ja jopa nykyaikainen harrastus, Leppä sanoo.

Ensimmäiset arvokisamitalit seuraan saatiin vuonna 1947, kun Mauri Kuokka ampui isopistoolin henkilökohtaisessa kilpailussa MM-hopealle ja oli mukana maailmanmestaruuden voittaneessa joukkueessa.

Lisää kansainvälistä menestystä tuli jo viisi vuotta myöhemmin, kun Lauri ”Putte” Toikka tähtäsi olympiapistoolilla MM-hopealle. Nämä eivät suinkaan ole ainoat MM-mitalit, jotka haminalaisseuran edustaja on palkintokaappiin kerryttänyt. Viimeisimpänä menestyjänä on Markon poika Aleksi Leppä, jonka meriittilistalta löytyy neljä MM-mitalia. Leppä jatkaa yhä menestyksekästä uraansa.

HAS:sta on historian saatossa valittu kaksi urheilijaa olympialaisiin: vuonna 1964 Antti Rissanen, joka sijoittui Tokiossa 10:nneksi vapaakiväärin kilpailussa ja neljä vuotta myöhemmin Johan Laakso, joka ampui Meksikossa 11:nneksi niin ikään vapaakiväärillä.

Haasteita nuorten houkuttelemisessa lajin pariin

Tänä päivänä Haminan Ampumaseuralle kuuluu olosuhteiden puolesta hyvää. Puheenjohtaja Puhakka kertoo, että seuran harjoituspaikat on viimeistelty 2020-luvun vaatimusten tasolle. Panostaminen elektronisiin ampumatauluihin tarjoaa seuran jäsenille mahdollisuuden päästä harjoittelemaan MM-kisoja vastaaviin olosuhteisiin.

– Tällä hetkellä seuran taloudellinen tilanne on aika vakaa. Ainahan sitä paremmin voisi mennä, mutta niin se taitaa olla kaikessa tekemisessä, Puhakka tuumaa.

Haminalaisseuran jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 160. Suurimmat haasteet liittyvät siihen, miten saada nuoria harrastajia lajin pariin mukaan.

– Olen käyttänyt sellaista yksikköä, että pitää ampua 100 000 laukausta ennen kuin voi edes tietää, mitä on tekemässä. Se vaatii mittavan määrän toistoja ja yksinäisiä tunteja. Minuutti ja laukaus on se rytmi, mikä on suositeltavaa, Leppä kertoo.

Monilta puuttuu pitkäjänteisyyttä

Haasteeksi on nähty se, että harva lapsi tai nuori pystyy ylipäätään keskittymään sillä tavalla, miten ampumaurheilussa vaaditaan.

– Ikävä kyllä monilta puuttuu pitkäjänteisyyttä, mitä ammunnassa tarvitaan, Leppä toteaa.

HAS järjestää uusien harrastajien löytämiseksi ilma-asekouluja, joissa käydään läpi perusteita ja turvallista aseenkäyttöä.

– Nuorten määrä näissä kouluissa on ollut pienessä kasvussa. On ollut sellaisiakin vuosia, kun emme ole osallistujamäärän vähyyden takia pystyneet järjestämään koko koulua. Nyt pystymme järjestämään kaikki koulumme, Puhakka sanoo.

Tällä hetkellä ampumaseuran lajeina toimivat kivääri- ja pistoolilajit sekä liikkuvan maalin ampuminen, jota muun muassa puheenjohtaja itsekin harrastaa.