YLE: Hallitus haluaa ampumisharrastuksen kaikkien ulottuville: toiveissa yli 300 uutta rataa lähivuosina
Ampumaratojen määrä on laskenut huippuvuosista murto-osaan. Nyt tavoite on saada harrastusmahdollisuus kaikkien kansalaisten ulottuville. Ampumaradat ovat niin kovassa käytössä, etteivät ne riitä täyttämään nykyistä tarvetta.Suomessa on 670 siviilirataa eli ampumarataa, joita ylläpitävät yhdistykset. Vielä viime vuosituhannella niitä oli yli 2 000.Jos hallitusohjelman tavoite täyttyy, ratoja on vuosikymmenen lopulla tuhat. Se tarkoittaa karkeasti yhtä uutta rataa joka kuntaan.Tavoite on kova, mutta Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo haluaa uskoa, että se on realistinen.– Ampumataito on yksi perustaidoista. Valtakunnallisesti ja yhteiskunnallisesti pitää vastata huutoon, että ihmiset voivat opetella tuota taitoa ja pitää sitä yllä. Suunnitelma ei tarkoita sitä, että yhä useamman pitäisi opetella ampumaan, sanoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) Ampuminen on lähinnä sotilaan ja reserviläisen perustaito. Toisaalta:– Ei sen osaamisesta ja hallinnasta mitään haittaa kenellekään ole, sanoo Kopra.Into osallistua esimerkiksi maanpuolustustehtäviin on kasvanut, ja siksi harrastamisen mahdollisuuksia halutaan parantaa.– Niin että ammuntaa voisi harrastaa suurin piirtein yhtä helposti kuin jalkapalloa tai jääkiekkoa. Eikä tarvitsisi matkustaa kymmeniä kilometrejä harjoittelemaan, sanoo Kopra.Kustannukset jäävät jatkossakin yhdistysten maksettaviksi, mutta tukea Kopra toivoo niin kunnilta kuin eduskunnan joululahjarahoistakin. Maanpuolustusta harrastavien koulutuspäivät ovat koko maassa yli kaksinkertaistuneet Venäjän hyökättyä Ukrainaan.Lisäksi siviiliradoilla on paljon muitakin käyttäjiä, esimerkiksi metsästäjät, ampumaurheilijat, virkistysampujat, poliisi ja muun muassa lentokenttien eläintorjunnasta vastaava henkilöstö.– Tarve on kasvava. Monessa paikassa ollaan hätää kärsimässä, sanoo Suomen ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen.Hirviratojen suhteen tilanne on melko hyvä, mutta liian vähän on haulikko-, pitkiä kivääri- ja toiminnallisen ammunnan ratoja. Viimeksi mainitut ovat Laitisen mukaan nousseet Venäjän hyökkäyksen jälkeen arvoon arvaamattomaan.Puutteita on esimerkiksi Varsinais-Suomessa, Kuopion seudulla ja Joensuussa. Myös Uudellamaalla on aivan liian vähän ratoja suhteessa väkilukuun. Pohjoisessa ratojen välimatkat taas ovat erittäin pitkiä. MPK:n Pohjanmaan koulutuspäällikkö Juhani Alkio on kouluttanut yli 5 000 ihmistä käyttämään asetta. Suomalaiset ovat hänen mukaansa ampumakansaa, mikä näkyy jo arvokisoissa saavutettujen mitalien määrissä.Pohjanmaan maanpuolustuspiiri järjesti viime vuonna yli 90 kurssia, kun vielä kolme vuotta sitten luku oli viitisenkymmentä.– Lähden siitä, että ampuminen on hyvä harrastus ja hyvä taito osata, sanoo Alkio. Ongelmaksi ratojen lisäämisen ja nykyisten käytössä pitämisen tiellä ala näkee erityisesti ympäristöluvituksen.Vanhimmat ampumaradat ovat sadan vuoden takaa, ja erityisesti ratoja rakennettiin 1960–80-luvuilla. Ne ovat siis ajalta ennen nykyistä ympäristölainsäädäntöä, ja yli puolelta puuttuu ympäristölupa.Sen tarvetta tulkitaan eri tavoin. Osassa kunnista toiminta on voinut jatkua, toisissa se on keskeytetty.– Se on villi länsi, sanoo ampumaurheiluliiton Lotta Laitinen.Maanpuolustus- ja ampumaurheilutahot korostavat haluaan suojella ympäristöä. Yhtä yksimielisiä ne ovat silti siitä, että ympäristölupien käsittely on hidasta, hankalaa ja poukkoilevaa.– Kaikessa otetaan totta kai huomioon ympäristönäkökulma ja tehdään mitä tarvitaan. Mutta prosessi kestää liian kauan, ja usein lopputulos on, ettei lupaa saada. Ja nyt ampumaradoille on tarve, sanoo MPK:n Antti Lehtisalo. Myös valtioneuvoston toissavuotinen selvitys tuo esiin tarpeen yhdenmukaistaa lupakäytäntöä.Ensi vaiheessa asiaa pohtiikin ympäristöministeriö.Yhtenä ratkaisuna on väläytetty sitä, että nykyisten kahden luvan sijasta ampumarata tarvitsisi vain yhden. Ympäristöarviointi tehtäisiin osana ampumaratalupaa, ja sääntely olisi kokonaisuudessaan sisäministeriön alaisuudessa.Ampumaurheiluliiton Lotta Laitinen uskoo, että yhdistykset ovat valmiita satsaamaan ratoihin, jos lupakäytäntöjä helpotetaan nykyisestä.– Jos ei luvitus ja sääntely olisi niin raskasta ja kallista, niin ratoja kyllä tulisi.Juttuun on haastateltu myös eduskunnan Maanpuolustusverkoston puheenjohtajaa, kansanedustaja Atte Kalevaa (kok).Hallitus haluaa ampumisharrastuksen kaikkien ulottuville: toiveissa yli 300 uutta rataa lähivuosina
Harrastamisesta helpompaa
”Hyvä taito osata”
One thought on “YLE: Hallitus haluaa ampumisharrastuksen kaikkien ulottuville: toiveissa yli 300 uutta rataa lähivuosina”
Erityisen positiivinen asia jos ratoja saadaan tulevaisuudessa lisää.Suunnittelu ratojen edistämiseksi pitää käynnistää heti.Erityisesti
50m:n lajeille tarvitaan ratoja joissa mainiosti voitaisiin yhdistää 50m:n liikkuvan maalin lajit,pienoiskiväärilajit ja vapaapistooli.Reserviläisten kenttäammunta 50m:n lajeissa on myös nostannut suosiotaan.Kal .22 on myös halvempi ratkaisu harjoittelun suhteen.Tässä mallissa ampumaseuroilla,metsästysyhdistyksillä ja reserviläispiireillä olisi mahdolista järjestää kilpailuja sekä saada uusia harrastajia lisää.Unohtamatta toiminnallisia lajeja sekä myös 300 metrin kivääriratoja.Mikä tärkeintä,ampumataidon ylläpitäminen paranisi.