Aamuposti: Asetehdas keskellä kaupunkia – Sako on ollut aina keskeinen osa riihimäkeläistä kaupunkikuvaa ja elämää
PAIKALLISET 16.6.2021 12:00
Asetehdas keskellä kaupunkia – Sako on ollut aina keskeinen osa riihimäkeläistä kaupunkikuvaa ja elämää
Mia Lagström
Ei ole kovin tavanomaista, että asetehdas sijaitsee keskellä kaupunkia. Riihimäellä Sakon tehdas on ollut kuitenkin aina tärkeä osa kaupunkia ja kaupunkilaisten elämää.
– Sako rakennutti työntekijöilleen asuntoja ja järjesti monenlaista harrastustoimintaa myös työntekijöiden perheille, Suomen Metsästysmuseon amanuenssi Perttu Matero kertoo.
SUOMEN Metsästysmuseossa pääsee parasta aikaa tutustumaan Sako 100 vuotta -juhlanäyttelyyn, joka avaa Sakon historiaa ja merkitystä niin paikallisten ihmisten keskuudessa kuin laajemmassakin mittakaavassa.
SUOJELUSKUNTAIN Ase- ja Konepaja sai alkunsa sisällissodan jälkimainingeissa vuonna 1921.
– Suojeluskunnat olivat saaneet sisällissodan aikana käsiinsä paljon aseita, jotka päätettiin kunnostaa. Suurin osa aseista oli huonokuntoisia, ja niihin jouduttiin tilaamaan uudet piiput Saksasta ja Sveitsistä. Se oli 20-luvulla suuri investointi. Lotta Svärd Säätiö tuli apuun ja lahjoitti hankkeeseen 500 000 markkaa. Ensimmäistä omaa asemallia, m/24-kivääriä kutsuttiinkin siksi Lotta-kivääriksi, Matero kertoo.
VUONNA 1928 tuotantoon tuli m/28, joka sai lempinimekseen ”pystykorvakivääri” jyvän sivuilla olevista korvakkeista. Sakon tuotanto alkoi laajeta ja liikevaihto kasvaa.
– Koska Suojeluskunnat oli voittoa tavoittelematon aatteellinen yhdistys, päätettiin asevalmistus eriyttää ja yhtiöittää. Vuonna 1927 Sakosta tuli osakeyhtiö ja samalla toiminta siirrettiin Helsingistä Riihimäelle.
ALKUVUOSINA Sako valmisti ainoastaan sotilasaseita. Pienikaliiperisen lintuluodikon suunnittelun Sako aloitti jo vuonna 1942, mutta rankat rauhanehdot Neuvostoliiton kanssa pysäyttivät asesuunnittelun ja valmistuksen Suomessa.
SAKO siirsi koko osakekantansa Suomen Punaiselle Ristille. Tehtiin, mitä tehtävissä oli. Sako valmisti muun muassa tupakansytyttimiä, huulipunapuikkojen hylsyjä, puukenkien pohjia. Varsinaiseksi pelastukseksi osoittautui kudontakoneiden valmistus, joita valmistettiin jopa vientiin.
ENSIMMÄINEN metsästysluodikko saatiin tuotantoon vuonna 1946. L46 oli tarkoitettu pienriistan metsästykseen.
– L46-kiväärissä oli Sakon oma kaliiperi 7 x 33, joka oli saatu venyttämällä ja kaventamalla sodasta jääneitä konepistoolihylsyjä kivääriin sopivaksi. Ase herätti kiinnostusta Yhdysvalloissa, mutta siellä epäiltiin erikoista kaliiperia sekä sitä, että kiväärien tukit oli valmistettu koivusta eikä pähkinäpuusta.
1950-LUVULLA luodikkotuotanto laajeni. Sakon oman kaliiperin rinnalle tuli muitakin kaliipereita ja tukkejakin alettiin valmistaa pähkinäpuusta. Pohjois-Amerikan suuret markkinat avautuivat. Sako Oy:stä tulikin yksi harvoista suomalaisista yrityksistä, joka onnistui menestyksellisesti myymään kuluttajatuotteita kilpailuille länsimarkkinoille.
– Asetuotannossa Yhdysvallat on edelleen tärkeä markkina-alue kotimaan lisäksi. Aseen tulee olla luotettava työkalu, tarkka ja toimintavarma; sitä Sakon aseissa on aina arvostettu, Matero kertoo.
Sako 100 vuotta
Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja sai alkunsa Helsingissä vuonna 1921.
Vuonna 1927 Sako muuttui osakeyhtiöksi ja sen toiminta siirrettiin Riihimäelle.
2000-luvun alussa Sako Oy siirtyi italialaisen Beretta-yhtiön omistukseen.
Sako 100 vuotta -juhlanäyttely Suomen Metsästysmuseossa 2.5.–26.9. Museon YouTube-kanavalla sekä sosiaalisessa mediassa julkaistaan näyttelyyn liittyviä videoita. Juhlavuoden kunniaksi Sako on julkaissut myös laajan historiikin, jota on saatavilla Metsästysmuseon museokaupasta.
