SSS: Toki on kisapäiväkirja: Hirvi, Mertaranta ja kadonnut laukaus

SSS: Toki on kisapäiväkirja: Hirvi, Mertaranta ja kadonnut laukaus

Toki on kisapäiväkirja: Hirvi, Mertaranta ja kadonnut laukaus

Tekijä Juha Tuuna -26.7.2021 | 17:59

Juha Hirvi on yksi harvoista suomalaisurheilijoista, jotka ovat osallistuneet kuusiin olympiakisoihin. (Kuva: TS-arkisto/Ari-Matti Ruuska)

Rakas olympiapäiväkirja,

Kun Eetu Kallionen kääntyi ampumapaikalta skeetfinaalin kolmannen kierroksen päätteeksi pettyneenä ja ruutuun ilmestyi kaksi punaista neliötä ohilaukauksien merkiksi, ajattelin Juha Hirveä.

29 vuotta sitten Barcelonan olympialaisissa tuolloin 32-vuotias Hirvi voitti 50 metrin pienoiskiväärin peruskilpailun uudella olympiaennätyksellä ja lähti finaaliin johtoasemassa.

Mutta ensimmäisessä finaalilaukauksessa tapahtui jotain mystistä. Grafiikka ei näyttänyt, mihin laukaus osui.

Samana vuonna Yleisradiossa aloittanut 36-vuotias Antero Mertarantakin meni todennäköisesti viimeistä kertaa sanattomaksi. Mertaranta painoi mykistysnappulaa ja ihmetteli ohjaamoon, että ”mihin v***uun se ampui?!”

Hetken ihmettelyn jälkeen selvisi, että laukaus oli vitonen ja Hirvi putosi yhdellä laukauksella finaalin jumboksi. Vaikka Hirvi kasasi itsensä nopeasti ja nousi neljänneksi, hänestä tuli ikuinen jossittelun aihe suomalaisessa olympiakaanonissa. Hirvelle olisi riittänyt avauslaukauksesta 6,1 pronssiin ja 7,7 kultaan.

Neljännen kierroksen päätteeksi Kallioisen grafiikkaan tuli toisen kerran kaksi punaista neliötä ja mitali oli karannut lopullisesti.

Samalla kun yritin kuvitella (en osannut), miten musertava pettymys neljäs sija saattoi olla, ruudulla Kuwaitin Abdullah Alrashi tuuletti pronssimitalia. Elokuussa 58 vuotta täyttävä Alrashille olympiapronssi oli toinen.

Alrashi voitti ensimmäisen kolmesta maailmanmestaruudestaan vuonna 1995 – Eetu Kallioinen syntyi kolme vuotta myöhemmin Lopella.

Ainoa asia, josta Kallioinen voi nyt hakea lohtua on aika, sillä sitä häneltä ei vie pois kukaan.

Myöhemmin häntä lohduttanee sekin, että olympialaisten neljäs sija tarkoittaa nykysysteemillä ja -menestyksellä automaattista nousua opetus- ja kulttuuriministeriön suuren ja verottoman apurahan (20 000 euroa) piiriin.

Lohtua saattaa tuoda sekin, että Hirvi pystyi käsittelemään – jos mahdollista – vielä musertavamman pettymyksen. Hirvi osallistui Barcelonan jälkeen vielä neljä kertaa olympialaisiin ja voitti Sydneyssä 2000 hopeaa.

Eikä Mertarannankaan ura varsinaisesti lähtenyt laskuun, vaikka Hirven laukaus katosikin ruudulta.

3. kisapäivän täysin turha ja tarpeeton fakta, jota et ole vielä kuullut mistään:

Eetu Kallioinen ei noussut vielä kotikuntansa Lopen kovimmaksi urheilijaksi. Samassa kylässä kun asuu motocrossin nelinkertainen maailmanmestari ja eläköitynyt suoramyyntiyrittäjä Heikki Mikkola.

Salkkarin urheilutoimitus kirjaa ylös hajatelmia kesäolympialaisten aikana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *