Suomenmaa: Valitseeko Suomi kosteikoille rajautuvan lyijyhaulikiellon vai lyijyn täyskiellon? – “Tässä on pitkä tie vielä edessä“
Valitseeko Suomi kosteikoille rajautuvan lyijyhaulikiellon vai lyijyn täyskiellon? – “Tässä on pitkä tie vielä edessä“
Pauliina Pohjala 15.4.2021 17:36, muokattu 15.4.2021 17:37 Jaa Twiittaa Lähetä JaaA–A+
LyijykieltoEU:ssa on viritelty lyijyhaulien käyttökieltoa jo pitkään, eikä prosessille näy vielä loppua.
EU-parlamentti näytti jo viime vuonna vihreää valoa sille, että lyijyhaulien käyttö kielletään niin sanotun Ramsarin sopimuksen mukaisilla kosteikkoalueilla. Rajoitus on tulossa voimaan vuoden 2023 alkupuolella.
Samaan aikaan EU:n kemikaalivirasto esittää lyijyn käytön totaalikieltoa metsästyksessä, kalastuksessa ja urheiluammunnassa.
Kuohuntaa herättänyt lyijyn käyttökielto nousi puheenaiheeksi torstaina Metsästäjäliiton verkkotapahtumassa metsästäjäpäivillä.
SUOMEN pitäisi valita joko varhainen lyijyn käytön täyskielto tai Ramsarin sopimuksen mukainen lyijyn käytön rajoittaminen.
– Työryhmä pohtii tätä paraikaa, määräaika päättyy toukokuun lopussa. Siihen mennessä meillä pitäisi olla virkamiesporukan näkemys siitä, miten edetään. Toki se voi mennä vielä poliittiseen keskusteluun. Eli se on joko tai tässä vaiheessa, neuvotteleva virkamies Hanna Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.
KORHOSEN mukaan prosessi on kokonaisuudessaan pitkä ja vasta alussa. Hän toteaa, että ensimmäinen lyijykielto viipyi EU:ssa asiaa valmistelevan REACH-komitean käsittelyssä puolitoista vuotta.
– Jos pitäisi veikata, niin tämä toinen rajoitus tulee viipymään siellä varmaankin vähintään yhtä kauan. Eli tässä on pitkä tie vielä edessä.
Korhosen mukaan esitys voi vielä muuttuakin.
– Kovin tarkkoja ennustuksia en tässä vaiheessa ryhtyisi tekemään. Useampia vuosia tässä ainakin vielä menee.
KORHONEN sanoo olevansa pahoillaan siitä, että prosessi ei ole mennyt kaikkien osapuolien näkökulmasta tasapuolisesti.
– Olen henkilökohtaisesti pahoillani, että tämä lähdettiin tekemään tällaisena kaksivaiheisena prosessina. Nyt on jo osoittautunut, että ensimmäinen vaihe on tietyllä tavalla susi. Suomihan äänesti sitä vastaan REACH-komiteassa. Kokonaisratkaisu olisi ollut suotava.
Korhonen toteaa, että lyijy on paha myrkky ja se pitää poistaa sieltä mistä se on poistettavissa, mutta sille on yhä myös tarvetta.
– Toivon mukaan se tieto välittyy kemikaaliviraston tieteellisiin komiteoihin ja siellä osataan ottaa se asia vakavasti keskusteluun.
SUOMESSA metsästäjille tuottaa päänvaivaa se, että Ramsar-määritelmän mukaiset kosteikot kattavat myös suot ja turvealueet, eli ison osan maan pinta-alasta. Vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulit ovat olleet kiellettyjä jo pitkään.
Korhonen pitää hyvänä kysymyksenä sitä, miten metsästäjä tietäisi liikkuvansa kosteikkoalueella ja miten kieltoa valvottaisiin.
– Metsästäjiä ei käy kateeksi, vaikka mentäisiin Ramsar-määritelmään sidottuun rajoitukseen. Valvontaa ei ole vielä kauheasti mietitty, mutta toki meillä on jo kokemusta vesilinnustuksen lyijykiellon valvonnasta. Todennäköisesti siltä pohjalta lähdettäisiin kehittämään valvontaa.
– Meidän täytyy sitä Ramsar-määritelmää kunnioittaa, mutta emme me vesilätäköitä ala tarkastella. Tässä on nyt vajaat kaksi vuotta aikaa kehittää systeemit ja menetelmät, jos valitsemme sen perusrajoituksen, Korhonen sanoo.
METSÄSTYSAMPUMAPÄÄLLIKKÖ Jussi Partanen sanoo Metsästäjäliiton olevan ehdottomasti Ramsarin mukaisen rajoituksen kannalla totaalisen lyijyhaulikiellon sijaan.
– Se on silloin yhdenvertainen muun Euroopan metsästysyhteisön kanssa.
Patruunavalmistaja Nammo Lapua Oy:n teknologiajohtaja Pekka Lintula kertoo, että keskikokoiselle ja suurelle riistalle metsäkauriista ylöspäin on hyviä lyijyhaulin korvaavia tuotteita jo nyt, ja niitä käytetään laajasti.
– Niiden osalta en näe merkittävää ongelmaa vastata lisääntyväänkin tarpeeseen. Mutta pienriistan osalta tilanne on huomattavasti hankalampi.
Lintula toteaa, että esimerkiksi latvalinnustuksessa on pieni maali ja pitkät etäisyydet, jolloin korvaavien tuotteiden tarkkuus ei riitä eettiseen laukaisuun. Pienoiskiväärille ei myöskään löydy tuotetta, joka olisi lyijyluodin veroinen pehmeyden ja muovattavuuden puolesta, hän sanoo.
– Täyskielto saattaisi tarkoittaa koko kaliiberin häviämistä markkinoita. Jos korvaava tuote on selvästi kalliimpi ja tarkkuudeltaan heikompi, niin siinä on kyllä aika heikko markkinapotentiaali.
LYIJYHAULIEN täyskielto on suuri huoli myös ampumaharjoittelun kannalta. Varsinaisten riistalaukausten määrä on pientä harjoittelulaukauksiin verrattuna.
– Jos lyijyn käyttö kielletään ampumaradoilla, teollisuus on suurissa vaikeuksissa ja erittäin pitkän siirtymäajan tarpeessa, Lintula sanoo.
